Pohjoismaisessa yhteistyössä ovat globalisaation haasteet ja mahdollisuudet uutena painopistealueena. Lähtökohta tälle työlle oli Pohjoismaiden neuvoston istunto Kööpenhaminassa vuonna 2006. Niin kutsutun huippukokouksen – Pohjoismaiden pääministereiden ja oppositiojohtajien väittelyn – teemana oli globalisaatio. Siinä Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen esitti pohjoismaisen globalisaatiohankkeen perustamista. Esitys sai kannatusta.

Kun pääministerit tapasivat viime vuoden kesäkuussa Punkaharjulla, he päättivät käynnistää pohjoismaisen globalisaatiopanostuksen. Valmisteluvastuu tästä annettiin Pohjoismaiden ministerineuvostolle.

Ministerineuvosto on valmistellut 14 globalisaatioaloitetta, joista ensimmäinen toteutettiin 8–9.4. Riksgränsenillä, Pohjois-Ruotsissa. Siellä järjestettiin pääministerien johdolla ensimmäinen korkean tason pohjoismainen globalisaatiofoorumi tavoitteena muodostaa yhteinen näkemys globalisaatiokysymyksessä.

Johtavat politiikan, tutkimuksen, elinkeinoelämän, median ja kansalaisjärjestöjen edustajat kaikista Pohjoismaista syvensivät keskustelua siitä, miten yhdessä voidaan kehittää strategioita globalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi paremmin.

Laaja yksimielisyys vallitsi siitä, että työ, hyvinvointi, yrittäminen, koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat menestyksen perusta globalisaatiotyössä. Jäljellä olevat rajaesteet Pohjoismaiden välillä on poistettava, niin että Pohjola voidaan koota yhteiseksi kilpailukykyiseksi alueeksi, jotta ihmiset, yritykset ja laitokset voivat toimia yhteisillä pohjoismaisilla markkinoilla.

Koulutus ja osaaminen ovat tärkeitä alueita Pohjoismaille globaalissa maailmassa. Pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen kehittäminen antaa paremman perustan tutkimuksen säilymiselle ja kehittymiselle Pohjoismaissa. Foorumi halusi erityisesti vahvistaa Pohjolan asemaa huippututkimusalueena ja tarjota paremmat mahdollisuudet rajat ylittävälle tutkimukselle.