Ensimmäistä kertaa olen viettänyt itsenäisyyspäivää ulkomailla ja vielä työn merkissä. Aamukoneella lähdin Osloon, tapaamaan Norjan pohjoismaista neuvottelukuntaa. Hädin tuskin ehdin takaisin Kööpenhaminaan, suurlähettiläs Eero Salovaaran järjestämälle itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Siellä tapasin monta Tanskassa työtä tekevää suomalaista sekä tanskalaista Suomen ystävää.
Tanskassa toimii tanskalais-suomalainen yhdistys, joka mm. järjestää itsenäisyyspäivän illallista loistokkaassa Angleterre-hotellissa. Tilaisuudessa pidetään kaksi puhetta; tanskalainen pitää puheen Suomelle ja suomalainen Tanskalle.Tanskan kokeneimpia poliitikkoja, opetusministeri ja uuden hallituksen tuore pohjoismainen yhteistyöministeri, hyvä ystäväni Bertel Haarder piti loistavan puheen Suomelle. Se olikin odotettua, Haarder tunnetaan suurena Suomen ystävänä.
Yhdistys oli ystävällisesti pyytänyt minua pitämään puheen Tanskalle. Aloitin puheeni kertomalla ensimmäisiä muistojani Tanskasta. Kuulun siihen sukupolveen, joka piti, osana yleisivistystä, kansankoulussa oppia kaikkien pohjoismaiden kansalaislaulut ulkoa. Muistan vieläkin niiden ensimmäisen säkeistön.
Suomi ei ole pärjännyt kovin hyvin euroviisuissa. Siksi piti turvautua korvikkeeseen. Kun Tanska ensimmäistä kertaa voitti euroviisut vuonna 1963,iloitsin aidosti. Pariskunta Grethe ja Jörgen Ingmannin voittokappele oli kaunis "Dansevise" (Tanssiviisut).
Den Lille Havfrue (pieni merineito) ja kuninkaan linna Amalienborg tulivat kansakoulussa "tutuiksi". Kun tasavallan presidentti Tarja Halonen vuonna 2002 teki valtiovierailun Tanskaan kuuluin hänen valtuuskuntaansa. Silloin meillä oli vaimoni kanssa kunnia asua Amalienborgissa. Oikea kamarineiti huolehti meidän viihtyvyydestämme.
Tämän "muistiretken" jälkeen siirryin nykyaikaan. Totesin että Suomi hyvinvointivaltion kehittämisessä yleensä on seurannut Ruotsin esimerkkiä, usein pienellä viipeellä, niin että olemme pystyneet oppimaan myös Ruotsin virheistä. Näin oli eritysesti 60- ja 70-luvuilla, osin vielä 80-luvulla. Tällä vuosituhannella mielenkiinto Tanskaa kohtaan on kuitenkin kasvanut, osin jopa ohittanut Ruotsin. Mainitsin kolme asiaa:
- Tanskan parlamentti Folketinget toimi mallina kun Suomen eduskunta organisoi EU-työtään - Tanskan joustavaa ja tehokasta työmarkkinapolitiikkaa on seurattu meillä mielenkiinnolla. Tosin rohkeus ei ole vielä riittänyt tekemään samankaltaisia ratkaisuja
- Meidän meneillään oleva kuntarakenneuudistus perustuu osaltaan Tanskassa tekemään kuntauudistukseen. Puheen lopuksi totesin tyydytyksellä, että Tanska toimii vuonna 2009 järjestettävän YK:n ilmastokokouksen isäntänä, mikä onkin luontevaa tuulivoiman edelläkävijämaalle.
Varsinaiset itsenäisyyspäiväjuhlat olivat sekä arvokkaat että tanskalaisittain hauskat.
