Document Actions
This content is not available in your chosen language, we are displaying it in Finnish.

Uusiutuva ja päästötön energia liikenteessä

Speaker: Jan-Erik Enestam

Venue: Helsinki, Finland.

Date: Nov 06, 2009

Aika lailla tasan kuukauden kuluttua alkaa uudessa kotikaupungissani Kööpenhaminassa YK:n ilmastokonferenssi, ns COP 15. Tavoitteena on sopia uusista sitovista velvoitteista ilmastomuutoksen hillitsemiseksi vuoden 2012 jälkeen, jolloin Kioton pöytäkirjaan sisältyvät velvoitteet päättyvät. Kysymys kuuluu, saadaanko sopimus aikaan? Valistunut arvailuni on: kyllä, muttei juridisesti sitova valtiosopimus, vaan poliittinen sopimus, jossa yksityiskohtaisesti määritellään velvoitteet uuteen valtioita sitovaan sopimukseen. Lisäksi päätetään uuden sopimuksen aikataulusta. Täten tanskalaiset voivat väittää kokouksen onnistuneen, koska sopimus on sopimus, vaikkakin poliittinen. Ympäristöjärjestöt pitävät – perinteisiinsä uskollisina - kokousta täysin epäonnistuneena.

Energia - sen tuotanto ja käyttö - on ratkaisevassa asemassa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Helppoja ratkaisuja – jos niitä ylipäätään on – ovat energiansäästö ja energiatehokkuuden lisääminen. Jokainen meistä voi säästää energiaa alentamalla huoneen lämpöä asteella parilla, tai kävelemällä lyhyempiä matkoja autolla ajamisen sijaan. Tämä ei maksa mitään, päinvastoin säästää myös rahaa.

Huomattavasti vaikeampaa on vähentää fossiilisen energian käyttöä. Arvioidaan, että 80 – 90 % teollisuusmaiden energiankäytöstä on fossiilista. Tässäkin energiatehokkuuden tuntuva lisääminen on ratkaisevassa asemassa. Sen lisäksi siirtyminen uusiutuvan ja päästöttömän energian käyttöön fossiilisen sijaan, on sekä edellytys, että valtava haaste ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tuuli, aurinko, vesi- ja geoterminen voima, sekä biomassa ovat kaikki uusiutuvia energiamuotoja. Tunteita herättävä ydinvoima ei ole uusiutuva, mutta päästötön ja siksi ilmastonmuutoksen kannalta huomattavasti pienempi paha kuin kivihiili. Karu tosiasia on, että tarvitsemme yhdistelmän sekä uusiutuvia, että päästöttömiä energialähteitä – ydinvoimaa mukaan lukien – korvaamaan fossiilista energiaa. Eikä muutos tapahdu päivässä.

Liikenne on keskeisessä asemassa ilmastotalkoissa. Maailmanlaajuisesti kuljetusala on – vielä – melkein 100 prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Liikenteen osuus koko maailman hiilidioksidipäästöistä on n 25 %. Kansainvälisen Energiaviraston IEA:n mukaan liikenteen energiankulutus tulee kasvamaan yli 100 % vuoteen 2050 mennessä. Siksi on aivan keskeistä löytää teknisiä ratkaisuja, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja päästöttömillä. Itse olen vakuuttunut, että sähkö tulee olemaan korvaava voima. Kehitys kulkee tähän suuntaan hybridiautojen kautta. Toyota Prius, joka tuli markkinoille 1997, näytti suuntaa. Tässä mallissa sähkömoottori täydensi tavallista moottoria, alentamalla polttoaineen kulutusta. Seuraava kehitysvaihe on isompi sähkömoottori, jota täydentää pienempi tavallinen moottori. Tässä mallissa polttoaineen kulutus on entistä pienempi. Pelkästään sähköllä kulkevia autoja on jo olemassa, mutta niissä on edelleen kehittämistä ennen kuin saavuttavat massatuotantovaiheen.  Minusta on selvää, että tämä tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin me osaamme kuvitella, paradoksaalista kyllä, kiitos myös finanssikriisille, joka on pakottanut autojen valmistajat panostamaan ympäristöystävällisiin autoihin.

Tämä kehitys johtaa siihen, että sähkön kulutus tulee kasvamaan. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa myönteistä vaikutusta ilmastonmuutokseen, ellei sähköä tuoteta uusiutuvalla ja/ tai päästöttömällä energialla. Onkin sanottu, että sähköautot ovat vain niin ”vihreitä” kuin sähkö, millä ne kulkevat on. Pääkysymys on näin ollen ilmastonmuutoksen kannalta varsinainen energiantuotanto. Ympyräni  sulkeutuu: vain, jos sähkö tuotetaan biomassalla tai tuuli-, aurinko-, vesi,- tai geotermisella voimalla tai ydinvoimalla tai näiden yhdistelmällä, sähköautot vähentävät hiilidioksidipäästöjä.

Tanska on tunnetusti tuulimyllyjen luvattu maa. Tuulivoiman osuus koko sähkötuotannosta on n 20 %. Tämä on hyvin vaikuttavaa, muttei ongelmatonta. Tuulienergiaa ei voi varastoida. Kun ei tuule, tarvitaan korvaavaa energiaa, joka useimmissa tapauksissa on hiiltä. Niinpä n 50 % energiantuotannosta perustuu hiileen. Kun tuulee, myllyt tuottavat enemmän sähköä kuin mitä tanskalaiset kuluttavat.  Ylimääräinen sähkö myydään vientiin. On arvioitu, että vuosina 2001 - 2008 n 50% tuulivoimasähköstä jouduttiin myymään vientiin hintaan, joka oli paljon pienempi kuin mitä sen tuottamisesta oli maksettu. Tanskalaiset kuluttajat maksoivat erotuksen, joka arvioidaan 4,1 – 6,8 miljardiksi kruunuiksi samasta ajanjaksosta, siis vajaa miljardi euroa, jos korkeampi luku on oikea.

Tämä ei tietenkään vetele. Sähköautoista haetaan nyt apua. Ideana on, että kun auton akku tarvitsee latausta, auton omistaja sen sijaan, että lataisi akun itse, käy vaihtamassa sen ladattuun. Akut ladattaisiin silloin kun tuulivoimalat tuottavat liikaa sähköä. Bensiiniasemien sijaan tulisi akkujenvaihtoasemia. Näin syntyisi win-win asetelma. Sähköauto on päästötön, ja ”ylimääräisestä” tuulivoimasähköstä saadaan hinta, joka kattaa tuotantokustannukset.

Henry Ford on kuuluisa paitsi autoistaan myös selkeistä kannanotoistaan. ”Auton väri voi olla mikä tahansa, kunhan se on musta” on hänen tunnettuja tokaisuja. Fordia mukaillen haluan päättää puheeni sanomalla: huomispäivän auto voi kulkea millä polttoaineella tahansa, kunhan se on vihreällä sähköllä.

Contact

Heidi Orava
Phone: +45 21 71 71 48