Document Actions
This content is not available in your chosen language, we are displaying it in Finnish.

Vaalit tulossa

Tänä vuonna pidetään parlamenttivaalit sekä Suomessa että Tanskassa. Suomessa vaalipäivä on tiedossa, 17.4, Tanskassa ei, paitsi että viimeistään marraskuussa. Täällä pääministerillä on valtuudet järjestää ennenaikaiset vaalit koska lystää ainoana ehtona, että vaalikampanjaan pitää varata kolme viikkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaalikampanja on jo käynnissä, koska ensimmäinen ”kuuma” vihje on, että vaalit käytäisiin jo huhtikuussa. Se kuitenkin edellyttää, että hallituspuolueiden kannatus nousee, mikä ei ole kovin todennäköistä. Päähallituspuolue Venstren (Keskusta) kannatus on noussut, mutta hallituskumppani Konservatiivien (Kokoomus) sen sijaan puolittunut viime vaaleista, jonka takia sen puheenjohtaja joutui heittämään hanskat kehään. Uusi puheenjohtaja ei ole vielä ehtinyt ottaa puoluetta haltuunsa ja siihen taitaa kulua vähän aikaa.

Tanskan vaaliasetelma poikkeaa muutenkin meidän vastaavasta. Vaaleissa ratkaistaan samalla seuraava hallitus. Vaihtoehtoina ovat nykyinen hallituspohja – ”sininen blokki” - mahdollisesti täydennettynä yhdellä pienpuolueella tai ”punainen blokki ”, joka koostuu sosiaalidemokraateista ja vasemmistopuolueesta todennäköisesti täydennettynä Radikale Venstre-puolueella.

Viimeiset mielipidemittaukset osoittavat, että ”punainen blokki” voittaisi vaalit, jos ne pidettäisiin nyt. Siksi pääministeri joutuu odottamaan ”sinisen blokin” kannatuksen nousua. Seuraava ”kuuma vihje” vaalien ajankohdaksi on kesäkuu ennen kesälomia. Ellei sittenkään, taitaa mennä marraskuuhun.

Epätietoisuus vaalien ajankohdasta rassaa muita kuin pääministeripuoluetta. Ilmoituskampanja on jo käynnissä ja vaalijulisteet valmiit. Televisiossa taistelevat blokkien nokkahenkilöt pääaiheena talouskysymykset. Tanskalaisittain työttömyys on ennätyskorkea n. 4,2 % ja valtiontalous elvytyspakettien takia ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa alijäämäinen. Pääministeri Lars Lökke Rasmussen, joka on entinen valtiovarainministeri haukkuu ”punaisen blokin” talouspolitiikkaa epärealistiseksi ja vastuuttomaksi. Vedenjakajaksi on muodostunut suhtautuminen ”efterlönn”-(jälkipalkka) järjestelmään, joka luotiin silloisen sosiaalidemokraattisen hallituksen aikana, jolloin työttömyysaste oli korkea etenkin nuorten keskuudessa. Järjestelmä oikeuttaa 60-vuotiaita siirtymään ennenaikaiselle eläkkeelle, jotta nuorille tarjoutuisi mahdollisuus päästä töihin. Silloin arvioitiin, että järjestelmän kustannukset voisivat nousta korkeimmillaan n. 2,5 miljardiin kruunuun (n. 350 miljoonaa euroa). Laskelmat olivat pahasti pielessä. Mahdollisuus siirtyä enneaikaiselle eläkkeelle on ollut niin suosittua, että se maksaa tänään n. 16 miljardia kruunua (n. 2 miljardia euroa).

Pääministerin puolue on tähän saakka puolustanut järjestelmää. Uuden vuoden puheessaan hän kuitenkin julisti, että sen jatkaminen ei ole vastuullista politiikkaa, vaan siitä pitää luopua. Uhkarohkea veto, joka kuitenkin näyttää onnistuneen. Puolueen kannatus nousi 3 % hänen puheensa jälkeen.

Poliittinen keskustelu keskittyy nyt tähän ainoaan kysymykseen ja asetelma on klassinen: vasemmisto ja työntekijäjärjestöt vastustavat järjestelmän lopettamista, porvaripuolueet ja työnantajajärjestöt kannattavat.

Näyttää selvältä, että seuraava hallitus, olipa minkä värinen tahansa, joutuu, ellei luopumaan, niin ainakin muuttamaan järjestelmää kustannustehokkaammaksi.

Jan-Erik Enestam