Tehdyt toimenpiteet

Artikkelit

Bright Green Island strategy proves its power: Bornholm was the first island to take on the strategy »Bright Green Island«. Now there are five islands aiming to be bright and green, targeting to become sustainable societies and develop new answers to the global challenge.
You’ve got (spam)mail!: Christian Poll; In Denmark, we’ve recently got new mailboxes. Well, the metal kind of boxes that sits on a pole by the house. New regulation has forced us all to move the mailbox to the garden gate, which makes it possible for the mailman to deliver the mail without having to pass locked gates or fight dogs. To me that sounds reasonable and I wonder why this rule has not been introduced ages ago. But something else makes me wonder too: What do we actually use our mailbox (the metal one by the gate) for?
The Nordic Way at Rio+20: Halldór Ásgrímsson; The Nordic Council of Ministers has launched this blog as a contribution to the dialogue around Rio+20 and the whole discussion about The Future We Want. Without dialogue there will be no global solutions and without global solutions there will be no future. We hope the Rio+20 Conference will bring us closer to a more sustainable future.
Removing Barriers to Youth-Driven Sustainable Innovation: Mitch Lowenthal; NEW YORK – As we edge closer to Rio+20, the topic on everyone’s minds is the green economy. What does a green economy look like? How can we have a green economy when the regular economy has not yet fully recovered?
Pohjoismaat keskittyvät Arktiksen väestöön: Maapallon ilmaston muuttuminen on pannut Arktiksen luonnon ja väestön ahtaalle. Pohjoismaiden uusi arktinen yhteistyöohjelma asettaakin alueen luonnon ja varsinkin väestön etusijalle. Tässä artikkelissa kerrotaan uudesta yhteistyöohjelmasta ja Pohjoismaiden arktisen yhteistyön monista aiemmista tuloksista.
Arktis tarvitsee ensiapua noki- ja metaanipäästöjen kuriin saamiseksi: Artikkelin ovat kirjoittaneet Ahvenanmaan, Färsaarten, Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan ympäristöministerit.
North versus South: The rise of the national stereotype: Honor Mahony – EU Observer; 23.03.2012; The eurozone crisis has thrown up old stereotypes. Northerners are hard-working and live within their means. Southerners are work-shy and profligate. A little more compassion and a look into the Nordic countries' own economic history might put things into perspective.
Pohjoismaisia näkökulmia EU:n jätedirektiiviin: Jätehuolto ja uudelleenkäyttö ovat kierrätysyhteiskunnan avainkysymyksiä, ja niihin onkin kohdistettu lisää huomiota viime vuosina. Pohjoismaiden ministerineuvostossa on jo pitkään tehty jätealan yhteistyötä, joka on paitsi hyödyttänyt Pohjoismaita myös tarjonnut arvokkaita aloitteita EU:ssa tehtävään alan työhön. Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edelläkävijäasemaansa ja kehittää kierrätysyhteiskuntaa tekemällä yhteistyötä, joka liittyy esimerkiksi menetelmien ja tekniikoiden viemiseen maailmalle. Hyvä peruste tällaiselle pohjoismaiselle panostukselle on raaka-aineiden hintojen voimakas nousu.
Ruotsin artikkeli puuttuu: 23.02.2012; Tässä Analys Nordenin numerossa ei valitettavasti ilmesty Ruotsin artikkelia. Sen sijaan julkaisemme artikkelin tukholmalaisen Global Utmaning -ajatushautomon The Nordic Way -julkaisusta. Artikkeli julkaistiin alun perin Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella Davosissa helmikuussa 2011 pidetyn Maailman talousfoorumin yhteydessä.
En sterk modell: Aslak Bonde; 23.02.2012; Få ting er mindre omstridt i Norge enn den norske, eller nordiske, samarbeidsmodellen. Alle partier og alle organiserte interesser er i prinsippet enige i at det er bra for landet at vi har mye tillit, små forskjeller, mye samarbeid og en utstrakt kompromisskultur. Konfliktene i det norske samfunnet dreier seg i stor grad om hvordan man best tar vare på samarbeidsmodellen, og da ser man mye mer mot EU enn mot Norden.
Danmark hjem til Norden: Thomas Larsen; 23.02.2012; Der skal være mere og ikke mindre nordisk samarbejde, lyder det fra den nye danske minister for nordisk samarbejde, Manu Sareen. Han håber, at Norden får større gennemslagskraft i Europa.
Problemene for Den nordiske velferdsregjeringen: Egill Helgason; 23.02.2012; Det er egentlig treffende at den nordiske modellen skulle være tema for denne siste utgaven av Analys Norden. Det er få ting vi nordboere like ofte får spørsmål om som disse nordlige samfunnene våre, som for mange framstår som strålende forbilder innen velferd, likestilling, frihet og menneskerettigheter.
Pohjoismaa, sittenkin: Markku Heikkilä; 16.02.2012; Lainsäädännön periaatteet, hyvinvointiyhteiskunnan malli, tasa-arvo, luokkaerojen vähäisyys – Pohjoismaille yhteiset ja ominaiset piirteet tulevat vastaan kaikessa siinä, mikä Suomessa on olennaista. Silti pohjoismaisuudesta ja pohjoismaisesta mallista puhutaan yllättävän vähän. Viimeisen Analys Nordenin kunniaksi lähden etsimään Suomea pohjoismaisena valtiona. Matka alkaa mahdollisimman kaukana pääkaupungeista, mahdollisimman läheltä arkea.
Analys Norden -uutiskirje lakkautetaan: 09.02.2012; Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston julkaisema poliittisten analyysien verkkolehti lakkautetaan nykyisessä muodossaan. Viimeinen numero ilmestyy 23. helmikuuta, ja sen aiheena on pohjoismainen malli.
Helmikuu 2012: EU voitti jo Suomen vaalit: Markku Heikkilä; 02.02.2012; Suomen seuraavaksi presidentiksi on jäljellä kaksi ehdokasta, mutta ei kahta vaihtoehtoa. Kokoomuksen Sauli Niinistön ja vihreiden Pekka Haaviston linjat ovat monissa keskeisissä asioissa ja etenkin Suomen EU-politiikassa hyvin lähellä toisiaan. Kun EU-kriittiset ehdokkaat karsiutuivat ensimmäisellä kierroksella pois, valinta tehdään nyt enemmän persoonallisten ominaisuuksien kuin poliittisen linjan perusteella.
Joutsen nousukiidossa: Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkintä. Vapaaehtoisen yhteispohjoismaisen ympäristömerkinnän tavoitteena on vähentää päivittäisen kulutuksen ympäristökuormitusta. Joutsenmerkki ottaa huomioon tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta aina raaka-aineesta jätteeksi. Tiukkojen ilmasto- ja ympäristövaatimusten lisäksi tuotteille ja palveluille asetetaan toiminnallisia ja laadullisia vaatimuksia. Joutsenmerkki on tunnettu Pohjolan ympäristön symboli, joka herättää myös kansainvälistä kiinnostusta.
Pohjoismaista yhteistyötä kemikaalivalvonnassa: Pohjoismaiden vuonna 2000 käynnistämällä yhteisellä kemikaalivalvonnalla on merkitystä sekä viranomaisille että teollisuudelle. Kymmenen vuoden kokemukset osoittavat, että yhteistyön tulokset ovat paremmat kuin mihin maat olisivat yltäneet yksinään. Pohjoismaiden yhteiset näkemykset saavat vastakaikua EU:n ja Etan kemikaalityössä. NordMiljön uudessa numerossa esitellään valvontayhteistyötä ja kerrotaan esimerkkejä tähänastisista tuloksista.
Minister Alexander Stubb: Nordens plats i täten kräver fortgående arbete: Alexander Stubb; Finland har i 2011 varit ordförandeland i Nordiska ministerrådet. Som minister med ansvar för det nordiska samarbetet är det på sin plats att efter ordförandeskapet sammanfatta vad Norden och det nordiska betyder för Finland. Jag ska ställa mig själv tre frågor och skissa upp några tankar som innehåller en antydan om mina svar. Hoppas detta också kan fungera som öppning till en fortsatt diskussion.
Ministeri Alexander Stubb: Pohjolan kärkipaikka vaatii jatkuvaa työtä: Alexander Stubb; Suomi on toiminut vuonna 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Pohjoismaisen yhteistyöministerin ominaisuudessa on minusta näin vuoden päätteeksi paikallaan tiivistää, mitä pohjoismaisuus ja Pohjola meille merkitsevät. Esitän itselleni kolme kysymystä, joihin hahmottelen myös vastauksen alkioita keskustelun avaamiseksi.
Klimaoppgjør på vent: Aslak Bonde; 02.12.2011; Til vinteren, eller våren – da vil Stortinget ta de upopulære avgjørelsene som skal gi formidable kutt i de norske klimagassutslippene innen 2020. Eller kanskje blir det enda en utsettelse? 14 års erfaring med oppfølging av Kyoto-avtalen tilsier at politikerne også denne gangen vil skyve de vanskelige avgjørelsene foran seg. Det er mye lettere å redde regnskog i Brasil og Indonesia enn å tvinge nordmenn til å kjøre mindre bil.