Veckorna innan klimatmötet i Durban rasar den svenska debatten om – äldrevård. Riskkapitalbolaget Carema har vanvårdat gamla och senila människor. Bolaget har tjänat stora pengar på de svenska skattebetalarna medan Caremas egen vinst har förts över till skatteparadiset Jersey. En rad reportage i tv, radio och samtliga svenska dagstidningar har dominerat debatten och skakat om regeringen.
Kanske är den tidstypisk.
Suomen ilmastopolitiikka on hyvin pitkälle ollut sopeutumista Euroopan unionin yleiseen ilmastolinjaan. Sama pätee myös Durbanin kokoukseen. Suomen tuki EU:n 30 prosentin päästövähennyksille on ehdollinen sille, että kaikkien merkittävien teollisuusmaiden on aidosti luvattava vähentää päästöjään. Puhtaan teknologian roolia korostetaan. Silti suurin ilmastokeskustelua koskeva muutos on koko aiheen siirtyminen jonnekin sivuraiteille, politiikan taustalle mutta pois näkyviltä.
Ääri-islamistit muodostavat edelleen suurimman Tanskaan kohdistuvan terroriuhan. Norjan tragedian jälkeen on kuitenkin alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös poliittiseen radikalismiin – sekä äärioikeistolaisuuteen että äärivasemmistolaisuuteen.
Islannissa on ollut poliittisesti hyvin rauhatonta lokakuussa 2008 tapahtuneen talousromahduksen jälkeen. Pankkien mentyä konkurssiin kansa osoitti päiväkausia mieltään Reykjavikin kaduilla. Mielenosoitukset huipentuivat tammikuussa 2009 niin sanottuun kattilavallankumoukseen, jolloin mielenosoittajat sytyttivät keskustassa tulipaloja ja kivittivät yleiskäräjätaloa. Poliisi yritti hillitä vihaista väkijoukkoa kyynelkaasulla.
Tajutakseen terrorismista ja poliittisista ääriliikkeistä käytävää keskustelua on tiedettävä, mikä on liikenneympyräkoira. Tämä kuulostaa ehkä kevytmieliseltä, kun kyse on näin vakavasta asiasta, mutta poliisin viimeisin isku juontaa juuri mainitunlaisesta koirasta.
Jens Stoltenberg velvoitti meidät vastaamaan terroriin avoimuudella ja demokratialla ja totesi samassa lauseessa, ettemme saa olla naiiveja. Heinäkuun 22. päivän jälkeisinä kuukausina on käynyt yhä selvemmäksi, että näitä kahta kehotusta on vaikea sovittaa yhteen. On myös ollut yllättävän vaikea arvioida, ovatko terroriteot hajottaneet vai tiivistäneet Norjan yhteiskuntaa ja ovatko ne vahvistaneet vai heikentäneet ääriliikkeiden perustaa.
Viimeisin ministeritason poliittinen murha Suomessa tapahtui vuonna 1922. Järjestäytynyt äärioikeisto on maassa täysin marginaalinen ryhmä. Äärivasemmistosta ei ole aikoihin kuultu mitään. Isoja poliittisia mielenosoituksia ei aikapäiviin ole nähty minkään puolesta tai mitään vastaan. Yhtäkään Suomea vastaan suuntautuvaa terrorismiepäilyä ei ole tullut ilmi. Kuitenkin maassa on tänä syksynä vellonut ennennäkemätön väittely poliittisista ääriliikkeistä ja ilmapiiriin on tullut uutta aggressiivisuutta.
The leader of the Social Democrats, Helle Thorning-Schmidt, is the favourite to win the election in Denmark on Thursday, 15 September. She will have a tough challenge. She is leading a party that is on its way towards a disappointing result, and she will have to lead a disconnected coalition.
Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta on juuri lähettänyt EU-komissiolle lausunnon, joka liittyy EU:n maataloustukiuudistukseen. Painotamme lausunnossa elintarviketurvallisuuden vahvistamista ja elintarvikehuollon varmistamista ja toivomme maatalouspolitiikkaa, joka tukee tuotantoa koko Pohjolassa.
Pohjoismaisen 14.7.1994 hyväksytyn sosiaalipalvelusopimuksen 7 artiklassa lukee: ”Pohjoismaan kansalaista ei saa lähettää kotiin sillä perusteella, että hän on sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen tarpeessa, jos hänen perhesuhteensa, siteensä asuinmaahan tai muut olosuhteet puoltavat hänen jäämistään sinne eikä missään tapauksessa, jos hän viimeisen kolmen vuoden ajan on laillisesti asunut maassa”.
Suomessa on junien aikatauluja jouduttu hidastamaan, koska rautateiden kunto heikkenee. Liikenteen investointitarpeita maassa on paljon, mutta niiden rahoittaminen vaikeaa. Valtion tiukka talous on estänyt merkittävät uudet hankkeet, vaikka Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja kuljetus- ja liikkumistarpeet suuria. Silti visioissa vedetään tunnelia Tallinnaan ja ratayhteyttä Jäämerelle.
The Nordic Ministerial Council for transport policies ceased to exist a few years ago although crossborder traffic is growing more than ever in the Nordic Region. Experience have also shown that grand crossborder transport projects can bind the Nordic countries closer together. Despite this increase and experience, it is still the national traffic projects that are prioritised when Nordic governments decide on transport policies. Analys Norden takes a look at what drives transport policies in the Nordic countries.
Ruotsi sijaitsee muiden Pohjoismaiden keskellä. Matkustaessaan Pohjoismaiden ulkopuolelle ruotsalaisen on aina kuljettava naapurimaiden ohi tai niiden kautta. Sama koskee kaikkia tavaroita, joita Ruotsi vie muualle maailmaan. Ruotsin Venäjän-vienti kulkee Suomen kautta, ja Smålannista tulevat huonekalut matkaavat Tanskan halki.
Äänestäjät ohjaavat poliitikkoja. Tämä on pääasiallinen selitys sille, että Ruotsiin ja muualle Eurooppaan johtavien uusien teiden ja junaratojen hahmotelmat jäävät piirustuslaudalle. Äänestäjät matkustavat enimmäkseen Norjan teillä ja junilla, joten he toivovat poliitikkojen käyttävän rahat ensisijaisesti oman maan liikenneverkon kehittämiseen. Tähän saattaa kuitenkin tulla muutos. Nopeista junayhteyksistä on tehty konkreettisia selvityksiä, ja Kööpenhaminaan tällainen junayhteys ehkä saadaankin.
Ahvenanmaa on 6 500 saaren muodostama yhteiskunta keskellä merta. Näkökulmasta riippuen se merkitsee Ahvenanmaalle suojaa tai rajoitetta. Miten asiaa sitten tarkastellaankin, kuljetukset ovat taloudellisen elinvoiman ehdoton edellytys Ahvenanmaan kaltaiselle pienelle ja syrjäiselle saariyhteiskunnalle.
Islantilaiset ovat autokansaa, oikeita autojen suurkuluttajia. Islannissa on väkilukuun suhteutettuna enemmän autoja kuin missään muussa Euroopan maassa, noin 665 autoa tuhatta asukasta kohti. Vastaaviin lukuihin ylletään vain Yhdysvalloissa. Maan autokanta kuuluu väkimäärään suhteutettuna myös maailman eniten energiaa kuluttaviin. Islantilaiset suosivat isoja autoja, ja matkat taitetaan useimmiten yksityisautoilla. Auto ei ole islantilaiselle vain kulkuneuvo, päällysvaate ja hyödyllisin palvelija, vaan myös statussymboli ja osa identiteettiä.
Suunnitelmat Tanskan tiukennetusta rajavalvonnasta ovat nostaneet maan kansainvälisen lehdistön otsikoihin, suututtaneet EU-komission ja saaneet erittäin ankaraa arvostelua Saksasta. Ironista kyllä, valvonnan oli tarkoitus olla hyvä uutinen.
Scandinavian cross-border bridges and highways are given as an example for successful project management in an area where the EU is currently trying to cut waste, politicking and huge delays in execution by focusing on a 'core' network of transport routes.
”Jos yksi mies voi saada aikaan niin paljon pahaa, ajatelkaa miten paljon rakkautta me voimme osoittaa yhdessä”. Nuoren työväenpuoluelaisen lausahdus levisi ympäri maailmaa heinäkuun 22. päivän joukkomurhan ja terrori-iskun jälkeen, ja Norjan yhteiskunta reagoi samansävyisesti. Ikäihmiset muistavat samanlaisen lämmön ja yhtenäisyyden tunteen rauhan keväältä 1945. Norjaan saapuu kuitenkin kohta syksy ja sen myötä vaalitaistelu sekä itsetutkistelun ja vaikeiden pohdintojen aika.
Global warming has changed the Arctic and the region is now facing a very different future that many nations and companies want to be a part of. The Arctic countries are set to make big short term earnings, but at what cost? Analys Norden takes a look at the Nordic countries’ role in the Arctic debate and how they see the risks and opportunities in the Arctic.