Katseet kääntyvät ilmastonmuutoksen torjunnassa nyt kohti Indonesian Balia, joka toimii 3.−14. joulukuuta järjestettävän YK:n ilmastokokouksen isäntänä. Kokouksen tärkein tavoite on päättää vuonna 2012 umpeutuvan Kioton pöytäkirjan tilalle tehtävän uuden ilmastosopimuksen neuvotteluaikataulusta.
Nyt toden teolla käynnistyvä neuvotteluprosessi huipentuu siihen, että mahdollisimman monet maat allekirjoittavat uuden ilmastosopimuksen YK:n suuressa ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa 2009. Sopimukseen on sisällytettävä tavoitteellisia ja sitovia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja siten ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Meidän mielestämme neuvottelut Kioton jälkeisestä sopimuksesta ovat suurin haaste, jonka eteen kansainvälinen diplomatia on koskaan joutunut.
Pohjoismailla on tärkeä, kenties jopa ratkaiseva osa tässä prosessissa. Tanskan toimii vuoden 2009 ilmastokokouksen isäntänä ja Ruotsilla on samaan aikaan EU:n puheenjohtajuus. Koko maailman katseet kohdistuvat näin ollen Pohjoismaihin. Tämä aiheuttaa suuria haasteita mutta tarjoaa vielä suurempia mahdollisuuksia.
Ilmastoasiat on nykyään priorisoitu pohjoismaisen yhteistyön tärkeimmäksi alueeksi. Ne ovat Pohjoismaiden neuvoston viime vuonna käynnistämän tavoitteellisen globalisaatioprosessin keskiössä. Prosessi sai Pohjoismaiden pääministerien vankan − myös taloudellisen − tuen viimekesäisessä pääministerikokouksessa.
Pohjoismaiden on esiinnyttävä yhtenäisesti ilmastoprosessissa. Niin saamme äänemme kuuluviin. Yhdessä pystymme vaikuttamaan huomattavasti enemmän kuin toimimalla kukin erikseen. YK:n Kööpenhaminan-ilmastokokous on meille pohjoismaalaisille erinomainen foorumi ja mahdollisuus päästä välttämättömään päämäärään.
Pohjoismaiden neuvosto teki Oslon-istunnossaan tärkeän tätä koskevan päätöksen. Pohjoismaiset parlamentaarikot kehottavat hallituksia voimistamaan ilmastoyhteistyötä Kööpenhaminan kokouksen alla. Eturivin pohjoismaisten energia-asiantuntijoiden kanssa tulee järjestää niin sanottuja pyöreän pöydän keskusteluja. Samalla tulee kehittää pohjoismaisten ja kansainvälisten tutkimusympäristöjen välistä yhteistyötä.
Ympäristöä säästäviin energiaratkaisuihin liittyvää pohjoismaista yhteistyötä on vahvistettava. Pohjoismailla on tällä alalla vankkaa asiantuntemusta, ja kaikilla Pohjoismailla on erityisiä huippuosaamisalueita: Suomi ja Ruotsi panostavat bioenergiaan, Tanska tuulivoimaan, Norja on pitkällä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian kehittämisessä ja Islannilla on geotermistä energiaa. Yhteisin panostuksin voimme parantaa energiatehokkuutta entisestään, edistää kestävien energiamuotojen käyttöä ja levittää tätä osaamista muualle maailmaan.
Edellytyksenä sille, että Pohjoismaat voivat ottaa kantaakseen ilmastoprosessin pääroolin, on että näytämme itse hyvää esimerkkiä. Meillä on oltava kunnianhimoiset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja meidän on tehtävä yhteistyötä tärkeimpien kansainvälisten sidosryhmien eli EU:n ja YK:n kanssa.
Ilmastoasiat huolestuttavat myös kansalaisia kaikkialla Pohjoismaissa. Yhdeksän kymmenestä pohjoismaalaisesta haluaa yhteistyötä tehostettavan Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla. Tämä ilmenee Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston äskettäin teettämästä tutkimuksesta. Sekä kansalaisten että pohjoismaisten parlamentaarikkojen viesti on siis selkeä, ja nyt on hallitusten vuoro vastata haasteisiin.
Ilmastokokouksen järjestämiseen juuri Balilla liittyy suurta symboliikkaa, sillä Bali on suosittu lomakohde lämpimine ilmastoineen, valkoisine hiekkarantoineen ja turkoosinsinisine merineen. Ellemme onnistu saamaan aikaan tavoitteellista ilmastosopimusta Kööpenhaminassa, saattaa Bali muuttua paratiisisaaresta ilmastohelvetiksi.
Balilta Indonesiasta on pitkä matka Kööpenhaminaan Tanskaan. Matka uuteen kansainväliseen ilmastosopimukseen on myös pitkä. Lähtölaukaus on kuitenkin ammuttu, ja Pohjoismailla on kaikki mahdollisuudet toimia tiennäyttäjinä.
