Tehdyt toimenpiteet
Huhtikuu, 2010

High Five – kulttuuripolitiikka uhmaa painovoimaa

Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston uusi High Five -tukijärjestelmä on paljon muutakin kuin pelkkää matkarahaa pohjoismaiselle elokuvalle. Se kertoo eteenpäin pyrkivästä kulttuuriyhteistyöstä ja viiden pääministerin tahdosta uhmata alueellista painovoimaa.

Vaikka 27-vuotias kanadalaisnainen Susan Risser voi pahoin poistuessaan torontolaisesta elokuvateatterista viime vuoden syyskuussa, hän oli varma yhdestä asiasta: tanskalainen Valhalla Rising -elokuva oli outo ja rankka kokemus, mutta joka pennin väärti. Nuori elokuvaharrastaja ei kuitenkaan tiennyt juuri osallistuneensa Pohjoismaiden kulttuuriministerien kansainväliseen kosiskeluyritykseen, Kanadassa järjestettyyn High Five Toronto -hankkeeseen.

Toronto, paljon elokuvia nähnyt suurkaupunki, toimi kulttuuriministerien täsmäiskun näyttämönä Pohjoismaiden elokuva- ja televisiorahaston esitellessä uuden pohjoismaisten elokuvien levityksen tukijärjestelmän. Järjestelmän kautta kansainväliset levittäjät saivat käyttöönsä kokonaiset 1,5 miljoonaa Norjan kruunua.

– High Five käynnistettiin täysin konkreettisena aloitteena, jolla on kaksi tavoitetta: lisätä pohjoismaisten elokuvien kansainvälistä myyntiä ja sitä kautta oikeuksien omistajien tuloja sekä edistää pohjoismaisten elokuvien leviämistä laajemmalle kulttuurikentälle ja suuremman kansainvälisen yleisön iloksi, Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston johtaja Hanne Palmquist kertoo.

    Tukijärjestelmää rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston globalisaatiovaroista, ja se on konkreettinen tulos pääministereiden ilmaisemasta toiveesta brändätä Pohjolaa ja pohjoismaista kulttuuria kansainvälisesti.

    Tämän seurauksena Nicolas Winding Refnin modernin viikinkisaagan maailman ensi-ilta järjestettiin vuoden 2009 Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla. Ja vaikka kanadalaisyleisö on tottunut laajaan tarjontaan, tämä oli jotain aivan uutta nuorelle elokuvaharrastajalle; Pohjoismaiden elokuvatuotanto ei totunnaiseen tapaan vedä elokuvasaleja täyteen Torontossa tai muuallakaan Pohjois-Amerikassa.

    Voidaan kuitenkin päätellä, että pää- ja kulttuuriministerien päätöksellä profiloida Pohjolaa ja pohjoismaisia kulttuurituotteita maailmanlaajuisesti on ollut toivottu vaikutus. Ja että Susan Risserin elokuvakokemus ei jää ainoaksi laatuaan.

    – Palautteen perusteella tukimuoto ja Toronton valitseminen lanseerauskaupungiksi ovat antaneet hankkeelle paljon kansainvälistä painoarvoa. Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto suunnittelee sen vuoksi hankkeelle jatkoa, sillä rahasto on saanut kolmevuotisen rahoituksen Pohjoismaiden ministerineuvoston globalisaatioerästä, Hanne Palmquist iloitsee.

      Kokeneen johtajan arviointi saa tukea. Elokuva-alan kansainvälisten toimijoiden antama palaute osoittaa, että aloitteelle toivotaan innokkaasti jatkoa.

      – Meistä on erittäin hienoa olla osa High Five Torontoa. Tällä hetkellä muiden maiden elokuvat kamppailevat selviytymisestään, ja siksi tämä onkin erittäin viisas ja kaukonäköinen aloite, jonka toivottavasti myös muut maat huomaavat, yhdysvaltalaisen IFC Filmsin edustaja Ryan Werner sanoo.

      Samaa mieltä on niin ikään yhdysvaltalaisen Kino Lorber yrityksen johtaja Richard Lorber:

      – High Five on ollut piristysruiske riippumattomalle art house -elokuvalle Yhdysvalloissa sekä vauhdittanut pohjoismaisten elokuvien kysyntää. Rahoitus saa meidät katsomaan tarkemmin Pohjolasta tulevia elokuvia. Oikeastaan High Five ei ole pelkkä piristysruiske, vaan kunnon vitamiinikuuri, joka luo terveempää tulevaisuutta kansainvälisille elokuville ja erityisesti pohjoismaisille elokuville Yhdysvalloissa, Lorber kertoo.

            Hanne Palmquist painottaa, että High Five on jo nyt tuottanut monia konkreettisia tuloksia.

            – Olemme myöntäneet tukea monille erittäin ansioituneille kansainvälisille hakijoille. Elokuva-alan kansainvälisten ja pohjoismaisten toimijoiden reaktiot ovat vakuuttaneet minut siitä, että aloitteemme on todella onnistunut – niin kulttuuripoliittisesti kuin kaupallisesti, Palmquist arvioi.

              High Five -hankkeen merkityksestä pohjoismaisten elokuvien kansainväliselle levitykselle hän toteaa:

              – Myyjien arvion mukaan myynti on kasvanut noin 30 prosenttia High Fiven ansiosta. Levittäjä ei koskaan ota levitykseen elokuvaa sillä perusteella, että se saa kansainvälistä levitystukea, joka on 10–20 prosenttia elokuvan lanseerauk-seen varatusta budjetista. Tuki saattaa kuitenkin olla ratkaiseva tekijä, joka saa levittäjän ottamaan riskin ja ostamaan elokuvan, jos hän uskoo sillä olevan mahdollisuuksia vaikeillakin markkinoilla, Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston johtaja toteaa.

                Tämä arvio näyttää pitävän paikkansa – ainakin Aasiassa toimivan levittäjän ta-pauksessa, missä ministereiden aloite on myös tuottanut toivottua tulosta.

                – Pohjoismaissa tehdään paljon hyviä elokuvia, mutta koska Taiwanissa ei tunneta hyvin pohjoismaista elokuvaa, markkinointi on aina vaikeaa elokuvien laadukkuudesta huolimatta. Sen vuoksi meidän levittäjien on välillä taloudellisesti vaikea päättää pohjoismaisten elokuvien hankinnasta, sillä elokuvan lanseerauksen kustannuksia on vaikea kattaa.

                – Rahoitus parantaa luonnollisesti tilannetta, koska se antaa meille enemmän liikkumavaraa valmistella markkinoita pohjoismaista elokuvaa varten ja siten luoda paljon paremmat mahdollisuudet elokuvien tuomiseksi myös suuren yleisön nähtäväksi. Teatterielokuvan markkinointi tukee myös televisio-, dvd- ja vod-versioiden levitystä ja siten lisää elokuvan kokonaismyyntiä, kertoo taiwanilaisen Catchplay-yhtiön levittäjä Wayne Chang.

                    High Five Toronto -hanke oli huomattava osa kulttuuriministerien yhteistä globalisaatiostrategiaa. Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2009 puheenjohtajamaan Islannin kulttuuri- ja yhteistyöministeri Katrín Jakobsdóttir esitteli ylpeänä hankkeen 11. syyskuuta järjestetyillä kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

                    – High Five Toronto kuuluu Pohjoismaiden kulttuuriministerien yleisstrategiaan, jonka mukaan kulttuuri on erityisen tärkeä – ellei jopa tärkein – yhteinen nimittäjä pohjoismaisessa yhteistyössä.

                    – Tämän perusteella pohjoismainen taide ja kulttuuri muovaavat ja markkinoivat osaltaan luovuutta ja laatua pohjoismaisina arvoina globaalissa maailmassa, ministeri toteaa.

                        Kanadalaiselle Susan Risserille Refnin uusi elokuva oli joka tapauksessa uusi ja erilainen tapa tutustua Pohjoismaiden viikinkimenneisyyteen.

                        Haku uutisista

                        Uusia julkaisuja