Pohjoismaissa puhutaan laajalti yhteiskunnan marginalisoituneiden ryhmien osallistamisesta, mutta konkreettiset toimenpiteet loistavat poissaolollaan. Tämä koskee varsinkin nuoria, jotka ryhtyvät luotsaamaan yhteiskuntaa meidän jälkeemme. Pohjoismaiden hallitusten oman Työelämä Pohjoismaissa -verkkolehden mukaan uudet luvut osoittavat, että nuorisotyöttömyys kasvaa monissa Pohjoismaissa lumivyörymäisesti. Ruotsissa työttömiä nuoria on yli 27 % ja Suomessa yli 22 %. Islannin luku on lähes yhtä suuri eli 21,9 %, Tämä on paitsi häpeällistä kaikkien tulevaisuuttaan suunnittelevien nuorten kannalta myös kansantaloudellisesti kestämätöntä. Kaiken kukkuraksi tulevat vielä kielteiset ennusteet, joiden mukaan työttömyysluvut kasvavat entisestään seuraavan vuoden aikana. Tanskan ja Norjan tilanne ei sen sijaan ole yhtä vakava. Ne ovat nimittäin himoitulla pohjoismaisella "jumbosijalla" 11,2 %:n ja 8,9 %:n työttömyydellään. Kysymys kuuluukin, miksi ne pärjäävät muita maita paremmin. Meidän muiden on nyt kuunneltava, otettava oppia ja tartuttava toimeen.

Huono alku

Nuoret ovat tuskin koskaan aiemmin olleet yhtä aloitteellisia kuin nyt ja osoittaneet yhtä suurta halukkuutta työn ja koulutuksen perässä muuttamiseen. Ongelmana on kuitenkin se, että me annamme nuorille huonon alun työelämässä, ja he voivat joutua pakon edessä luopumaan tavoitteistaan ja etenemisestä valitsemallaan koulutusalalla. Tämä lienee silti huonoista vaikutuksista lievin. Tutkimukset osoittavat nimittäin, että ulkopuolisuus vaikuttaa myös nuorten terveyteen, talouteen ja sosiaaliseen asemaan. Ulkopuolisuuden seurannaisvaikutukset kasvavat entisestään muita heikommassa asemassa olevissa nuorisoryhmissä – kuten monien siirtolaistaustaisten nuorten, koulupudokkaiden ja vammaisten nuorten keskuudessa. Ilman tutkintoa jääneiden nuorten tilanne vaikeutuu erityisesti sitten, kun paremmat ajat koittavat ja työmarkkinat kääntyvät kasvuun. Nämä nuoret eivät työllisty ensimmäisten joukossa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n pääsihteeri Angel Gurría on varoittanut aiemmin hallituksia ja sanonut: "Auttakaa nuoria, joita kriisi on koetellut kaikkein pahimmin – varsinkin niitä, joilla on puutteellinen ammattipätevyys tai ei pätevyyttä ollenkaan. Panostamalla erityisesti tähän ryhmään voidaan ehkäistä menetetyn sukupolven syntymistä eli sitä, että nuoret joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi ja menettävät kontaktin työmarkkinoihin." Tätä viestiä on kuunneltava paitsi maidemme hallituksissa myös työmarkkinoilla, jonka osapuolet ovat olleet poikkeuksellisen harvasanaisia nuorten työttömyydestä. Nyt on luovuttava hitaista ja tehottomista prosesseista ja pohdittava nopeasti, mitä Pohjoismaiden työnantajajärjestöt, viranomaiset, kunnat ja ammattiyhdistykset voisivat tehdä yhdessä yli kansallisten rajojen. Tarvittavien toimenpiteiden ohjenuorana on oltava nuorten välitön tilanne ja heidän tulevaisuutensa – eivät siis aikansa eläneet säännöstöt ja reviiriajattelu. Monet seikat puhuvat sen puolesta, että kunnon nuorisopanostukset ovat hyväksi paitsi nuorten tilanteelle myös kansantaloudelle. Työelämään osallistuminen on avain hyvinvointiin sekä yksilön että yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden kannalta.

Miksi pohjoismaista toimintaa?

Pohjoismaiden neuvosto on antanut hallituksille pari ehdotusta, joihin niiden tulee ottaa kantaa. Haluamme esimerkiksi, että Pohjoismaat kehittävät kestävän työelämän mittareita samaan tapaan kuin ympäristöalalla on kehitetty omia indikaattoreita. Lisäksi haluamme löytää nykyistä paremmin yksilötason hyviä esimerkkejä, jotta voisimme kartuttaa kokemuksia siitä, mikä toimii ja miksi. Mielestämme talouskriisin vuoksi on lisäksi tärkeää, että nuoret voivat hakea töitä muista Pohjoismaista, ilman että mutkikas lainsäädäntö saisi heidät luopumaan aikeistaan ja jäämään kotimaahan heikosta työllisyystilanteesta huolimatta. Poistakaa siis rajaesteet, jotka vaikeuttavat Pohjoismaasta toiseen muuttamista!

Pohjoismaiden neuvosto on vahvasti sitoutunut nuorten asemaan työmarkkinoilla. Neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja keskustelee näinä päivinä nuorten kanssa Tukholman Kulttuuritalossa, kun Pohjoismaiden poliitikot kokoontuvat kolmeksi päiväksi Pohjoismaiden neuvoston istuntoon. Toivon myös Pohjoismaiden hallitusten edustajien ottavan tilaisuudesta vaarin ja tapaavan nuoria. Ministereillä on nyt tilaisuus puhua siitä, mitä nuoret voivat odottaa Pohjoismailta. Tämän me olemme nuorille velkaa.

Sinikka Bohlin, Pohjoismaiden neuvoston presidentti