Kööpenhaminaan kohdistuvat odotukset

Ilmastoneuvotteluihin liittyy monia hankalia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisu. Kestävässä ilmastosopimuksessa on mielestämme otettava huomioon myös globaali elintarviketurva. Jokaisen maan on itse vastattava siitä, että tämä toteutuu myös kansallisessa politiikassa, jossa on sovitettava yhteen maatalouden erilaiset roolit; maatalous elintarvikkeiden tuottajana, uusiutuvan energian tuottajana, kasvihuonekaasujen päästölähteenä ja hiilinieluna. Kööpenhaminan on oltava lähtölaukaus kansainväliselle prosessille, jossa ilmastoa ja elintarviketurvaa tarkastellaan kokonaisuutena.

Köyhät kärsivät eniten

Joka kuudes ihminen maailmassa kärsii ruoan puutteesta, eli nälkäisiä on kaikkiaan yli miljardi. Heidän määränsä kasvoi pelkästään vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla sadalla miljoonalla hengellä, mikä vastaa nelinkertaisesti kaikkien Pohjoismaiden yhteenlaskettua väkilukua.

Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt nälänhätää. YK:n arvioi, että nälänhädästä kärsivistä maista noin joka toisessa nälkä aiheutuu siitä, että kuivuus, tulvat ja äärimmäiset sääolot tuhoavat satoja. Pahimmilla alueilla sato saattaa kutistua jopa puoleen vuodesta 2000 vuoteen 2020.

Maatalous osa ilmasto-ongelman kestävää ratkaisua

Maatalouden osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on maailmanlaajuisesti 10-14 %. Maatalous on myös sektori, johon ilmastonmuutos vaikuttaa eniten. Maatalouden onkin sekä sopeuduttava tulevaan ilmastonmuutokseen että tuotettava elintarvikkeita mahdollisimman pienin kasvihuonekaasupäästöin.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennakoi maapallon väestön kasvavan kaksi kolmasosaa seuraavien 40 vuoden aikana. Kasvavan elintarvikekysynnän vuoksi ruoantuotantoa on lisättävä tuona aikana huimat 70 %, mikä kasvattaa entuudestaankin valtavaa haastetta. Tämän valossa on todennäköisesti mahdotonta leikata maataloussektorin kokonaispäästöjä, ja meidän onkin löydettävä keinot päästöjen vähentämiseksi tuotettua yksikköä kohti. YK:n ilmastopaneeli mainitsee maaperän hiilipäästöjen vähentämisen olevan tehokkain tapa leikata maatalouden päästöjä. Nyt on kiinnitettävä huomiota viljelymenetelmiin, joilla viljelyalueiden hiilipäästöjä voidaan vähentää. On myös kehitettävä menetelmiä, jotka parantavat maaperän kykyä säilyttää siinä olevat valtavat hiilivarastot ja lisäävät hiilen sitoutumista siihen. Maaperän hiilivarastot ovat tärkeitä myös viljelyalueiden tuottavuudelle. Hiilen sitominen maaperään on näin ollen tärkeä ilmastotoimi, joka samalla kasvattaa maataloustuotantoa.

Kestävää ruoantuotantoa on lisättävä

Maailman ruoantuotantoa on siis lisättävä, ja ilmastoa säästäisi kaikkein eniten elintarviketuotannon tehostaminen nykyisillä viljelyalueilla, sen sijaan että raivattaisiin uusia alueita. Koko maailman mittakaavassa merkittävä osa hiilidioksidin kokonaispäästöistä johtuu metsäkadosta. Suurimpia syitä metsäkatoon on kasvava viljelymaan tarve. Metsäkadon hillitsemiseksi onkin tärkeää investoida maataloustuotantoon nykyisillä viljelyalueilla. Pohjoismaat ovat yksimielisiä siitä, että metsäkatoa ja metsien hävittämistä on torjuttava erityisjärjestelyin, jotka sisällytetään tulevaan ilmastosopimukseen.

Ilmastonmuutos pakottaa jo sellaisenaan kasvattamaan satoja. Maapallon keskilämpötilan kohoaminen yli kahdella asteella heikentäisi huomattavasti maailman elintarviketuotantoa. Tarvitsemme uusia tekniikoita ja entistä parempia viljelymenetelmiä kyetäksemme sopeutumaan ilmastonmuutokseen. On muun muassa kehitettävä uusia kasvilajikkeita, jotka sietävät kasvuolojen muutoksia, korkeampia lämpötiloja, sademäärien kasvua tai vähenemistä ja uusia kasvisairauksia. On erityisesti teollisuusmaiden vastuulla siirtää teknologiaa köyhimmille maille ja avustaa niitä muutenkin, sillä muutos ravistelee kaikken pahiten kehitysmaita, ja niiden mahdollisuudet sopeutua muutokseen ovat teollisuusmaita huonommat.

On myös tärkeää hoitaa ja suojella kestävällä tavalla kotieläinrotujen geenivaroja, jotta ennen kaikkea kehitysmaat pystyisivät varautumaan esimerkiksi rehutilanteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

Korostamme myös sitä, että sekä viljelykasvien että kotieläinten geenivarojen suojelu ja kasvinjajostus kehitysmaissa edellyttävät kansainvälisiä toimia. Meidän on tuettava viljelijöiden omaa geenivaratyötä ja kehitettävä paikallisia siemenlajikkeita esimerkiksi yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Pohjoismaat ovat jo pitkään toimineet tämän alan kansainvälisen yhteistyön vauhdittajina. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen NordGenin ja Huippuvuorilla sijaitsevan siemenvaraston kautta olemme edelleenkin valmiit aktiiviseen geenivarayhteistyöhön sekä globaalisti että alueellisesti.

Maataloustukea lisättävä

Maatalouteen investoidaan liian vähän. Tämän suuntauksen on muututtava, ja maatalouden tukea on lisättävä. G8–maat pitävät tätä erittäin tärkeänä, ja ne ovat myöntäneet 22 miljardia dollaria käytettäväksi kolmen vuoden aikana maatalouteen perustuvan talouskasvun edistämiseen. Myös Pohjoismaat ovat sitä mieltä, että maatalouden asemaa tulevaisuuden kehityspolitiikassa on korostettava.

Emme saa myöskään unohtaa maataloutta ilmastomyötäisen energian tuottajana. Bioenergialla korvataan fossiilisia polttoaineita. Köyhissä maissa bioenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta on suuri, mutta energiankäyttöä on tehostettava. Siihenkin tarvitaan uusia tekniikoita, jotka monesti ovat yllättävän yksinkertaisia.

Olemme yksimielisiä siitä, että Kööpenhaminan on oltava lähtölaukaus kansainväliselle prosessille, jossa ilmastoa ja elintarviketurvaa tarkastellaan kokonaisuutena. Maatalousministereinä meillä on yhteinen vastuu kestävän ja ilmastomyötäisen maatalouden kehittämisestä Pohjoismaissa. Suhtaudumme tähän erittäin vakavasti ja haluamme yhteispohjoismaisin voimin kehittää ratkaisuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvat meidän luonnonoloihimme.

Kalastus- ja maatalousministeri Jón Bjarnason, Islanti Elintarvikeministeri Eva Kjer Hansen, Tanska 
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, Suomi
Maatalous- ja elintarvikeministeri Lars Peder Brekk, Norja  
Maatalousministeri Eskil Erlandsson, Ruotsi