Kysymyksiä riitti ruuhkaksi asti OECD:n järjestämässä konferenssissa ”Embracing Globalization in the 21th Century: a Dialogue on the Nordic Approach”. Vaikka kysymyksiä saatiin loppujen lopuksi enemmän kuin vastauksia, monilta osallistujilta kuultiin myös ehdotuksia siitä, miten tulevat haasteet voidaan kohdata pohjoismaisen mallin avulla. Ilman uudistuksia tämä ei kuitenkaan onnistu.

Pohjoismailla ei ole yhtä ainoaa mallia, vaan niillä on useita yhteisiä toimintatapoja, totesi OECD:n pääsihteeri Angel Gurría. Hän mainitsi esimerkkinä työmarkkinat, joilla työntekijöiden turvaverkko on varsin matalalla ja työttömien turvaverkko korkealla. Muita esimerkkejä ovat suuret verovaroin rahoitettavat panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, avoin suhtautuminen vapaakauppaan ja markkinakilpailuun sekä korkea verotus.

– Pohjoismaisen mallin menestystä selittää suurelta osin keveä byrokratia yhdistettynä maiden pienuuteen ja avoimuuteen, sanoi Gunnar Haraldsson Islannin yliopistosta.

Suurin osa puhujista oli yhtä mieltä siitä, että pohjoismainen malli on ainakin jossain muodossa olemassa, mutta se joutuu koetukselle alati globalisoituvassa maailmassa. Pohjoismaisten poliitikkojen keskeisimpinä haasteina pidettiin globalisaatiota sekä väestökehityksen muutoksia, kuten väestön ikääntymistä ja työssä olevien määrän vähenemistä. Konferenssissa keskusteltiin niin ikään kaupasta, siirtolaisuudesta ja väestölle tutuksi tulleesta korkeasta palvelutasosta.

Konferenssin taustalla oli paljon huomiota saanut kirja ”The Nordic Model: Embracing Globalization and Sharing Risks”, jonka on kirjoittanut kuusi pohjoismaista professoria. Kirjoittajat puhkoivat konferenssissa muutamia tulevien haasteiden ratkaisemiseen liittyviä myyttejä, joita Pohjoismaissa heidän mukaansa viljellään. Kirjoittajien mielestä hyvinvointivaltion rahoitusongelmaa ei voida ratkaista talouskasvulla, veronkorotuksilla ja syntyvyyden tai maahanmuuton lisäämisellä.

Kirjoittajien mukaan jatkossa tarvitaan mm. työmarkkinauudistusta. Maiden tulisi luoda entistä joustavammat työmarkkinat työmarkkinoille tulon aikaistamiseksi, työurien pidentämiseksi ja tukiriippuvuuden vähentämiseksi.

Talousprofessorien kirjasta käytiin perusteellinen keskustelu, ja monet osallistujat esittivät siitä näkemyksiään.

– Olemme epäonnistuneet vähän koulutettujen siirtolaisten kohtelussa – varsinkin Tanskassa ja Ruotsissa, jotka ovat vastaanottaneet eniten siirtolaisia, sanoi OECD:n pääjuristi Jørgen Elmeskov. Hänen mielestään konferenssissa tulisi keskustella myös Irlannista, joka tarjoaa Pohjoismaiden lailla hyvän esimerkin.

Miten ihmiset mahtavat reagoida, kun heidän elintasonsa paranee, mutta samalla heitä kannustetaan tekemään enemmän töitä?, Ruotsin Susanne Ackum pohti.

Pohjoismaiden ministerineuvostoa edustanut Karsten Ankjær Jensen painotti, että pohjoismaisella tasolla on tehty hyvin intensiivistä yhteistyötä kolmen viime vuoden ajan. Työtä luotsaavat pääministerit, jotka haluavat yhdessä kohdata globalisaation haasteet. Huhtikuussa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen globalisaatiofoorumi ”Kilpailukykyinen Pohjola globalisoituneessa maailmassa”, jollaisia pääministerit ovat päättäneet toteuttaa tulevien vuosien vuoropuhelun pohjustamiseksi.