”Ei” yhteispohjoismaiselle henkilötunnukselle – ”kyllä” yhteiselle sähköiselle tunnistukselle

25.01.17 | Uutinen
Nummermaskine på bibliotek
Photographer
Yadid Levy / Norden.org
Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta otti eilisessä kokouksessaan Oslossa kielteisen kannan yhteispohjoismaiseen henkilötunnusjärjestelmään. Pääsyynä oli se, että rajaesteiden poistamiseen on tarjolla helpompi ja huokeampi ratkaisu: yhteinen sähköinen henkilöllisyys. Se auttaisi avaamaan ovia, jotka ovat tähän saakka olleet suljettuja Pohjoismaasta toiseen siirtyville kansalaisille.

Sähköinen tunnistaminen mahdollistaa pankkipalvelujen käytön, työskentelyn, opiskelun ja kaupankäynnin yli rajojen, ja se on varsin helppo laajentaa yhteispohjoismaiseksi, kunhan vain poliittista tahtoa löytyy.

Pohjoismaalaiset ovat liikkuvaista väkeä. Täällä opiskellaan, työskennellään ja kuljetaan työmatkoja yhä enemmän yli maiden rajojen, ja byrokratian kiemurat aiheuttavat helposti turhautumista. Työpaikan saaminen, pankkitilin avaaminen tai osoitteen rekisteröiminen edellyttää kyseisen maan henkilötunnusta. 

Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän mukaan pohjoismaisen yhteistyön on aika siirtyä paperittomasta ja sekavasta rakkaussuhteesta viralliseen avioliittoon. Ryhmä toi ehdotuksen tästä avioliitosta eli ”pohjoismaisesta kansalaisuudesta” Pohjoismaiden neuvoston Reykjavikin-istuntoon vuonna 2015. Tammikuussa 2016 neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta lähetti ehdotuksen lausuntokierrokselle Pohjoismaihin.

Lue jäsenehdotus:

”Kyllä” yhteiselle sähköiselle tunnistukselle

Tänään valiokunta päätti, että se ei kannata yhteistä henkilötunnusjärjestelmää. Pääsyynä oli se, että ongelmiin on tarjolla helpompi ja huokeampi ratkaisu: yhteisen sähköisen henkilöllisyyden ja nykyistä paremman järjestelmän käyttöönotto kansallisiin perustietovarantoihin (kuten väestörekisteriin) sisältyvän tiedon vaihtamiseksi. 

Sähköistä tunnistamista käytetään jo nyt esimerkiksi verkkopankeissa ja julkisissa asiointipalveluissa. Sähköinen tunnistaminen mahdollistaa pankkipalvelujen käytön, työskentelyn, opiskelun ja kaupankäynnin yli rajojen, ja se on varsin helppo laajentaa yhteispohjoismaiseksi, kunhan vain poliittista tahtoa löytyy.

Valiokunta tapaa seuraavaksi Tukholmassa huhtikuussa ja jatkaa asian käsittelyä. Sen jälkeen tarkistettu ehdotus viedään täysistuntoon Pohjoismaiden neuvoston kaikkien jäsenten arvioitavaksi. Täysistuntokäsittely ratkaisee, tehdäänkö ehdotuksesta suositus Pohjoismaiden hallituksille.