”Pienet kansalliset uhraukset tarpeen ilmastopolitiikassa”
– Hyviä aikeita ja pohjoismaisia raportteja riittää roppakaupalla, mutta kello käy, Connie Hedegaard sanoi.
– Maailman maat kilpailevat parhaillaan keskenään siitä, ketkä luovat ilmaston kannalta kaikkein älykkäimmät energiajärjestelmät. Pohjoismaiden on nyt otettava seuraava askel, jotta ne säilyisivät alan edelläkävijöinä. Tästä huolimatta politiikka on yhä suurelta osin kansallista, hän totesi.
Tuleva suunta ratkaisee
Almedalenin pohjoismaisessa teltassa käydyn keskustelun lähtökohtana oli uunituore raportti ”Pohjoismainen energiayhteistyö: vahva tänään – vahvempi huomenna”, jonka on laatinut Jorma Ollila.
Kaksi kolmasosaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiasektorilta, joten Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Pohjoismaat ovat alan huippuja, ja niillä on tukenaan myös vakiintunut ja toimiva sähkömarkkinayhteistyö. Tuleva suunta voi kuitenkin ratkaista sen, miten alueen kilpailukyky ja kansainvälinen asema kehittyvät.
Nostetta Pariisin sopimuksesta
Raportissa tehdään ehdotuksia siitä, miten viisi Pohjoismaata voivat hyödyntää Pariisin sopimuksen nostetta ja sen synnyttämiä kansainvälisiä uusiutuvan energian markkinoita. Keskeinen viesti kuuluu, että Pohjoismaat ovat sinänsä vahvoilla mutta yksinään liian pieniä.
– Kaikki Pohjoismaat ovat suunnitelleet kuluneiden 12 kuukauden aikana omat poliittiset energia- ja ilmastostrategiansa. Kukin maa teki työnsä yksin ilman vuoropuhelua ja keskustelua. Meidän on opittava uudenlaista ajattelua, tai jäämme paitsi työpaikoista ja kasvusta, Jorma Ollila sanoi.
Ruotsin energiaviraston pääjohtaja Erik Brandsma kertoi vierailleensa Ruotsin energiaministerin kanssa keväällä Kiinassa, jossa allekirjoitettiin energia-alan yhteistyösopimuksia.
Kahdenvälisiä sopimuksia Kiinan kanssa
– Saimme kuulla tanskalaisten ja suomalaisten olleen samalla asialla edeltävinä viikkoina. Me kilpailemme keskenämme ja teemme päätöksiä keskustelematta niistä toistemme kanssa. Nyt tarvitaan pieniä kansallisia uhrauksia, mikä taas vaatii todella vahvaa poliittista johtajuutta, Erik Brandsma painotti.
Connie Hedegaard kaipasi yhteispohjoismaista poliittista määritelmää tulevien vuosien painopistealueista sekä toteutusaikataulua ja ”maiden välistä älykästä työnjakoa”.
Jorma Ollilan mukaan yhteistyö olisi paikallaan varsinkin liikennesektorilla, jossa syntyy suuri osa päästöistä ja jossa Pohjoismailla on keskenään hyvin erilaiset strategiat.
10 miljardia tutkimukseen
Hallitusten ja teollisuuden tulisi lukittautua sisään ja pysyä paikallaan, kunnes piipusta nousisi ”valkoista savua” merkkinä siitä, että tulevien vuosikymmenten suunnasta vallitsee yhteisymmärrys, Jorma Ollila sanoi.
Hän uskoo myös, että Pohjoismailla on paljon voitettavaa energiatutkimuksen koordinoinnissa. Pohjoismaat käyttivät energiatutkimukseen noin 10 miljardia Norjan kruunua vuonna 2014. Ilman koordinointia saatetaan jäädä paitsi synergiaeduista, klustereista ja pohjoismaisista vahvuuksista, Ollila katsoo.
- Lue kaikki raportin 14 ehdotusta: ”Pohjoismainen energiayhteistyö: vahva tänään – vahvempi huomenna”.
- Katso koko Almedalen-keskustelu, jossa ovat mukana muiden muassa Jorma Ollila ja Connie Hedegaard.
