”Tasa-arvo on paras investointimme”

– Pohjolan kasvun tärkeimpiä vetureita eivät ole olleet kännykät, autot ja öljy. Tuottoisin investointimme on ollut tasa-arvo, sanoi Norjan ulkoministeri Børge Brende avatessaan YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla käydyn keskustelun.

Hän viittasi palkallisiin perhevapaisiin sekä hyvään lasten- ja vanhustenhoitoon perustuvaan infrastruktuuriin, jonka Pohjoismaat rakensivat 1970–1980-luvuilla. Investoinnit ovat kasvattaneet Pohjoismaiden naisten työmarkkinaosuuden noin 45 prosentista noin 75 prosenttiin.

Kansainvälistä kysyntää

Muuta maailmaa kiinnostaa nyt kovasti se, miten Pohjola on saavuttanut niin hyviä tuloksia työelämän tasa-arvossa – onhan tasa-arvo yksi YK:n 17 kansainvälisestä kestävän kehityksen tavoitteesta.

YK:ssa käyty keskustelu käsitteli lähinnä tasa-arvon kansan- ja liiketaloudellisia puolia sekä sitä, miten poliitikot voivat edistää muutosta yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

YK:n tasa-arvojärjestön pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka sanoi, että Maailmanpankki, Maailman talousfoorumi ja monet muut kansainvälisesti tärkeät makrotalouden toimijat puhuvat nykyisin palkallisten perhevapaiden taloudellisesta merkityksestä. Monilla mailla on väestönkehityksellisiä haasteita ja tarve lisätä syntyvyyttä.

Sanoman on tavoitettava päättäjät

– Tämä on myönteistä ja merkki siitä, että olemme matkalla johonkin. Sanoma ei ole kuitenkin tavoittanut riittävän monta päättäjää. Politiikan on luotava edellytykset sille, että työnantajat voivat palkata sekä äitiä että isiä, hän sanoi.

Norjan Elinkeinoelämän keskusliiton (NHO) toimitusjohtaja Kristin Skogen Lund vahvisti, että elinkeinoelämä tarvitsee poliittista sääntelyä perhevapaa- ja lastenhoitoasioissa.

– Saattaa kuulostaa paradoksaaliselta, että elinkeinoelämän järjestö kannustaa henkilöstöä olemaan poissa töistä. Mutta sitä parempaa investointia ei olekaan. Norjan naisten työmarkkinaosuuden arvo on suurempi kuin öljystä saamamme voitot, hän sanoi.

Isyysvapaa tärkein toimenpide

Norjan Elinkeinoelämän keskusliitto pitää isäkiintiötä, eli perhevapaajärjestelmän isille varattua etuusjaksoa, yhtenä tärkeimmistä toimista, joilla voidaan kasvattaa johtotehtävissä työskentelevien naisten osuutta.

– Nykyiset käytännöt muuttuvat toden teolla vasta sitten, kun miehille kertyy pitkäaikaisempaa kokemusta lapsiin ja kotiin liittyvän päävastuun kantamisesta. Se uudistaa sekä miesten että naisten työuria, Kristin Skogen Lund sanoi ja lisäsi, että normien murtaminen vie vielä aikaa.

Musiikkijätti Spotifylla on henkilöstöä Yhdysvalloissa, Euroopassa, Brasiliassa, Japanissa, Singaporessa ja Australiassa. Vuonna 2015 Spotify sai valtavasti huomiota ottaessaan käyttöön kuuden kuukauden palkallisen perhevapaan, josta pääsevät nauttimaan kaikki yhtiön palkkalistoilla olevat tuoreet vanhemmat.

Spotify uuden kulttuurin airuena

Spotifyn osallisuudesta ja monimuotoisuudesta vastaava johtaja Isa Notermans kertoi työsuhde-edun johtaneen siihen, että naisten osuus henkilöstöstä on saatu nostettua 22:sta 46 prosenttiin.

Samalla hän kertoi, että henkilöstöä ei ole ihan helppoa saada käyttämään etua.

– Spotifyn Yhdysvaltain-konttorin miehet ja naiset arkailevat perhevapaille jäämistä, koska he pelkäävät sen vaikuttavan heidän uraansa. Meidän on luotava uudenlaista kulttuuria, joka tekee vanhemmuutta näkyväksi ja osoittaa työ- ja perhe-elämän tasapainon hyödyttävän myös yritystä. Kyse on kulttuurista, joka ei ole aivan niin yksilökeskeinen kuin ympäröivä amerikkalainen kulttuuri, Isa Notermans sanoi.

Investoinnit peruspalveluihin kannattavat

Jos todella moni kansainvälinen yritys seuraisi Spotifyn esimerkkiä, se voisi sysiä eteenpäin hallituksia, jotka arkailevat investoimista perhevapaisiin sekä tuettuun lasten- ja vanhustenhoitoon. Näin arveli Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) pääsihteeri Sharan Burrow.

– Pyritään yhdessä siihen, että meillä olisi pian 100 kansainvälistä yritystä, jotka takaavat työntekijöilleen perusoikeudet riippumatta siitä, työskentelevätkö he Yhdysvalloissa vai Nigeriassa, hän sanoi.

Sinänsä hallituksilla ei ole Sharan Burrow’n mielestä mitään syytä viivyttelyyn:

– Jos naiset halutaan työmarkkinoille, silloin on investoitava peruspalveluihin. Jos lasten- ja vanhustenhoitoon investoidaan 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, työllisyys kasvaa 6 prosenttia, hän sanoi.

Pohjoismaiset kokemukset tärkeitä 

Pohjoismainen työmarkkinamalli on ainutlaatuinen, koska investoinnit työ- ja perhe-elämän tasapainoon ovat mahdollistaneet elatus- ja hoitovastuun jakamisen.

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten korosti kuitenkin, että myös muut eri kehitysasteilla olevat maat voivat hyödyntää Pohjoismaiden kokemuksia.

– Olen täysin varma siitä, että kokemuksemme hyödyttävät muitakin maita. Kaiken perustana on sosiaalinen sopimus: kun osallistut ja maksat veroja, saat vastineeksi tiettyjä oikeuksia. Tällainen sosiaalinen sopimus voidaan solmia monilla tasoilla. Useiden kehitysmaiden kasvu on kovempaa kuin meidän, mutta niillä on ongelmia tasa-arvon ja kasvun jakautumisen kanssa, Dagfinn Høybråten sanoi. 

Hän kertoi Pohjoismaiden hankkeesta ”Pohjoismaiset sukupuolivaikutukset työelämässä”, jolla pyritään vastaamaan tasa-arvopoliittisiin kokemuksiimme kohdistuvaan kansainväliseen kysyntään.

– Jaamme kokemuksia mielellämme, koska uskomme niiden hyödyttävän monia muitakin. Oman kokemuksemme mukaan tasa-arvoon panostaminen on paitsi oikein myös fiksua, Dagfinn Høybråten totesi.