Aikuiskoulutuksesta ehdotetaan pakollista koko Pohjolassa
Poul Nielson on tehnyt Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta strategiaselvityksen, joka luovutettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille tiistaina. Lindström toimii tänä vuonna työelämän ministerineuvoston puheenjohtajana. Raportissa on 14 ehdotusta siitä, miten työelämää voidaan kehittää pohjoismaisella yhteistyöllä.
Aikuisten osaamisen kehittämiseen panostetaan paljon jo nyt, mutta Nielsonin mielestä ”vanhat eväät” eivät riitä globalisaation, digitalisaation ja teknisen kehityksen tuomien haasteiden selättämiseen. Uusien koulutusmuotojen tarvetta lisää tekniikan nopean kehittymisen lisäksi eläkeiän asteittainen nousu.
– Pohjoismaiden kilpailukyvyn turvaaminen vaatii uudenlaista koulutusajattelua. Olisikin visionäärinen päätös, jos Pohjoismaat päättäisivät kehittää yhteisen mallin pakolliselle aikuis- ja täydennyskoulutukselle, Poul Nielson sanoo.
Psyykkinen työympäristö paremmaksi
Työntekijöiden koulutuksen ja osaamisen lisäksi Pohjoismaiden työelämän haasteita ovat työterveys- ja työturvallisuus, maahanmuutto ja tasa-arvo. Raportin mukaan Pohjoismaiden tulisi etsiä näillä aloilla entistä enemmän yhteisiä ratkaisuja ja hyödyntää yhteistyötä, jota Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee kansainvälisten toimijoiden ja pohjoismaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Psyykkisen työympäristön merkitys tulisi tunnustaa, ja sille tulisi antaa tutkimuksellista ja lainsäädännöllistä nostetta. Käytännössä Pohjoismaiden tulisi tutkia mahdollisuutta harmonisoida alan lainsäädäntöä niin, että psyykkinen työympäristö asetettaisiin oikeudellisesti samaan asemaan fyysisen työympäristön kanssa.
Raportissa korostetaan, että Pohjoismaiden tulisi maahanmuuton kovista kasvupaineista huolimatta pitää kiinni pohjoismaisen työmarkkinamallin perusarvoista. Tämä on tärkeää tasa-arvonäkökulmasta ja eritoten maahanmuuttajanaisten kannalta. Mahdollistamalla nopea pääsy työelämään voidaan tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja auttaa kääntämään maahanmuutto myönteiseksi voimavaraksi.
Tasa-arvokysymys tulisi raportin mukaan ylipäätään nostaa entistä näkyvämmin esiin koko pohjoismaisessa työelämäyhteistyössä.
Pohjoismaiden kilpailukyvyn turvaaminen vaatii uudenlaista koulutusajattelua. Olisikin visionäärinen päätös, jos Pohjoismaat päättäisivät kehittää yhteisen mallin pakolliselle aikuis- ja täydennyskoulutukselle.EU-politiikasta aktiivisempaa ja yhtenäisempää
Poul Nielsonin mukaan Pohjoismailla on rahkeita tehdä aktiivisesti yhteistä politiikkaa ja vaikuttaa EU-prosessien asiasisältöihin sen sijaan, että tyytyisimme nykyiseen tapaan lähinnä reagoimaan EU:sta tuleviin aloitteisiin ja säädöksiin. Tämä tapahtuisi lisäämällä pohjoismaisen mallin tunnettuutta EU:n toimielinten kanssa käytävissä keskusteluissa.
Pohjoismainen työelämäyhteistyö on jäänyt EU-asioiden varjoon, mutta Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten korostaa, että monet globaalit toimijat vilkuilevat Pohjoismaita koettaessaan ratkoa työmarkkinoiden haasteita.
– Toivomme raportin ehdotusten tarjoavan pohjoismaiselle työelämäyhteistyölle piristysruiskeen. Nämä asiat ovat hallitusten tärkeysjärjestyksen kärkipäässä, Høybråten sanoo.
Raportin poliittinen käsittely alkaa työelämän ministerineuvostossa syksyllä ministeri Jari Lindströmin johdolla.
– Nielsonin raportista ilmenee selvästi, että Pohjoismaiden työelämässä on yhteiset työskentelymuodot, normit ja arvot. On hienoa, että työelämästä on nyt tehty huomattava pohjoismainen selvitys, Lindström sanoo.
Työelämä Pohjolassa -raportti perustuu yli 100 keskusteluun, jotka Poul Nielson kävi ministereiden, kansanedustajien, virkamiesten, tutkijoiden sekä työmarkkinaosapuolten kanssa kaikkialla Pohjolassa sekä EU:n, ILOn ja OECD:n edustajien kanssa. Raportti on järjestyksessä kolmas suuri pohjoismaisen tason strategiaselvitys.
Lue raportti kokonaisuudessaan:
