Almedalen: Saksalaisopit avuksi työmarkkinoille kotoutumisessa?

Onko Saksa paras esikuva Pohjoismaille? Onhan siellä EU-maiden pienin työttömyys, vaikka maa otti viime vuonna vastaan yli miljoona pakolaista. 

Tätä pohdittiin Almedalenin politiikkaviikon pohjoismaisessa teltassa, jossa Saksan työmarkkinaministeriön Thorben Albrecht vertaili kokemuksiaan ruotsalaiskollegansa Erik Nilssonin kanssa. Keskusteluun osallistuivat myös Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto Svenskt Näringsliv ja Toimihenkilöiden ja virkamiesten keskusjärjestö TCO, jotka ovat molemmat julkaisseet hiljattain selvitykset Saksan työmarkkinauudistuksesta ja päätyneet täysin päinvastaisiin lopputuloksiin. 

Maahantulijoiden jumiutuminen matalapalkkatöihin halutaan estää

Thorben Albrecht kuvaili Saksan tämänhetkistä tilannetta, jossa neljännes maahantulijoista on 18–25-vuotiaita – nuoria, jotka haluavat nopeasti töihin voidakseen lähettää rahaa perheilleen.

– Olisi täysin väärin antaa heidän luisua matalan osaamistason työmarkkinoille, joita on rakennus- ja ravintola-alalla. Meidän on panostettava heidän koulutukseensa, hän totesi.

Saksan kotouttamispolitiikassa on Thorben Albrechtin mukaan kolme keskeistä kohtaa: kielenopetuksen tarjoaminen jo turvapaikkaprosessiin aikana, hakijoiden osaamistason selvittäminen ja sisääntulotöiden tarjoaminen varhaisessa vaiheessa.

Saksa on rajannut sisääntuloammateissa työskentelyn 18 kuukauteen estääkseen ihmisten juuttumisen matalapalkkatöihin.

– Uskon, että koko työmarkkinoiden suunta on pois matalan osaamistason töistä, Albrecht totesi.

Maahantulijoiden työnsaanti vaikeaa pikkukunnissa

Erik Nilsson kuvasi Ruotsin nykytilannetta, jossa monet maahantulijat päätyvät suurkaupunkialueiden ulkopuolelle pienempiin kuntiin, joissa heidän on vaikeampi työllistyä.

Vaikeinta työllistyminen on naisille.

 – Meillä on Ruotsissa paljon parantamisen varaa yhdistetyn kielikoulutuksen ja työharjoittelun tarjoamisessa sekä aikuiskoulutuksen laajentamisessa, Erik Nilsson sanoi.

Lainsäädäntömuutoksilla lisää vuokratyösuhteita

Ruotsin elinkeinoelämän keskusliittoa edustaneen Edward Hamiltonin mukaan Saksan työllisyysihme johtuu paljolti siitä, että maa on antanut maahanmuuttajille ja pakolaisille paremmat edellytykset työmarkkinoille kotoutumiseen.

– Vuokratyöala on ollut Saksassa tärkeä ponnahduslauta nuorille ja ulkomailla syntyneille. Ruotsissa olisi lainsäädäntöä muuttamalla potentiaalia 50 000–70 000 uuteen vuokratyösuhteeseen, Hamilton totesi.

Hamilton ylistää tuoreessa raportissaan ”Så vann Tyskland EM-guldet i jobbskapande – lärdomar för Sverige” (Näin Saksa voitti työpaikkojen luomisen EM-kultaa – opetuksia Ruotsille) Saksan Hartz-uudistuksia, joiden myötä rakennetyöttömyys saatiin kuriin ”minitöillä”, palkkamaltilla ja sosiaaliturvaa uudistamalla.

Uusi turvapaikkapolitiikka väylänä matalan osaamistason töihin

TCO-ammattijärjestö kirjoittaa tuoreessa raportissaan ”Flawed Role Model? The economic performance of Germany and Sweden”, että Hartz-uudistukset eivät ole synnyttäneet lisää oikeita työpaikkoja. Saksa lyhensi työaikaa ja jakoi töitä, mikä lisäsi työllisten määrää, mutta työssäkäyvien köyhien osuus paisui samalla suureksi.

Tälle tielle Ruotsin ei pidä lähteä, TCO:n Åsa Odin Ekman painotti.

Ruotsin turvapaikkapolitiikka, jossa oikeutta perheiden jälleenyhdistämiseen on heikennetty ja oleskeluluvista on tehty määräaikaisia, on hänen mukaansa surkeaa työmarkkinapolitiikkaa.

– Maahantulleilla lääkäreillä ja diplomi-insinööreillä ei ole kannustimia panostaa kotoutumiseen ja työllistymiseen pitkäjänteisesti tavalla, joka toisi heille koulutusta vastaavaa työtä. Me ajamme ihmiset matalan osaamistason töihin. Nyt on keskityttävä maahantulijoiden osaamisen hyödyntämiseen, Åsa Odin Ekman sanoi ja lisäsi:

– Pohjoismaisen työmarkkinamallin vahvuuksia on sen joustavuus; ratkaisuja kyetään löytämään jopa laajamittaisen maahantulon yhteydessä.

• Katso verkkolähetys seminaarista ”Maahantulijoiden kotouttaminen Ruotsissa ja Tanskassa”