Tehdyt toimenpiteet

Bertel Haarder haluaa lisää dynamiikkaa pohjoismaiseen yhteistyöhön

Pohjoismaiden välinen yhteistyö toimii hyvin, mutta kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat voisivat pyrkiä saamaan työhön lisää dynamiikkaa. Näin sanoo tanskalaispoliitikko Bertel Haarder, joka on monen ministerineuvostovuoden jälkeen valittu Pohjoismaiden neuvoston uudeksi presidentiksi.

31.10.2011
Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org

– Pohjoismainen ulottuvuus on Pohjoismaille ensimmäinen kansainvälinen viitekehys. Me autamme muilla kansainvälisillä foorumeilla aina toisiamme. Esimerkiksi Tanska sai EU:n vuoden 2002 puheenjohtajamaana paljon tukea Ruotsin silloiselta ulkoministeriltä, kun unionia oltiin laajentamassa kymmenellä jäsenmaalla.

Bertel Haarderin mukaan kansainvälinen yhteistyö on Pohjoismaiden neuvoston keskeinen alue, ja hän toteaa yhteistyön jo edistyneen monin tavoin. Nykyisin voidaan esimerkiksi keskustella puolustus- ja ulkopolitiikasta, mikä oli mahdotonta 20 vuotta sitten. Pohjoismaiden neuvoston lähiaikojen avainkysymyksiä ovat Haarderin mukaan myös rajaesteiden poistaminen ja globalisaatio-ohjelma.

Sopusointu haasteena

– Pohjoismaisen yhteistyön suurin haaste on se, että yhteistyö pääsee unohtumaan, koska se sujuu niin hyvin. Kun kiistoja ei ole ja yhteistyö on harmonista, mediahuomio jää vähäiseksi. Nyt on kasvamassa sukupolvi, joka unohtaa pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden, Bertil Haarder sanoo.

Ristiriidat eivät aina ole pahasta. Haarder viittaakin raporttiin, jonka mukaan Pohjoismaiden tulisi siirtyä yksimielisistä päätöksistä enemmistöpäätöksiin.

– Kun aina ei vaadita konsensusta, työstä voi tulla entistä dynaamisempaa. Katsotaan vaikka EU-yhteistyötä, jossa yksimielisyydestä on luovuttu dynamiikan luomiseksi. Pohjoismaiselle yhteistyölle on ollut ominaisempaa yksimielisyyden tavoittelu kuin se, että hallitukset ja ministerit sitoutuisivat työhön aktiivisesti.

Avoimuus Pohjoismaiden tavaramerkkinä

Avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen perustuva pohjoismainen yhteiskuntamalli on Bertel Haarderin mukaan Pohjoismaiden vahvuus. Hän mainitsee esimerkkinä Norjan reaktion kesän terroritekoihin: avoimuudesta haluttiin pitää kiinni ja ammentaa voimaa siitä.

– Avoimuuden suurimpana uhkana on pelko. Kennedykin sanoi, että meidän ei tarvitse pelätä muuta kuin pelkoa, ja siinä on paljon perää. Norjan reaktio teki syvän vaikutuksen muihin Pohjoismaihin. On hienoa, että pääministerit aikovat keskustella siitä, miten avoimuutta toteutetaan käytännössä.

Laaja kulttuurinen kotikenttä

Bertel Haarderin mukaan Pohjoismaat tukevat toisiaan kansainvälisesti siksi, että me ymmärrämme toisiamme. Ymmärrys ulottuu myös elinkeinoelämään, jossa Pohjoismaat muodostavat suuret markkinat. Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa yritysfuusioina.

– Yritykset fuusioituvat yleensä ensin muiden Pohjoismaiden yritysten kanssa ennen suuntaamista maailmalle. Meidän poliitikkojen on muistettava, että yksityisyritykset ovat pohjoismaisen yhteistyön edelläkävijöitä.

Pohjoismaissa on 25 miljoonaa asukasta, mikä tarjoaa Haarderin mukaan myös laajan kulttuurisen kotikentän.

– Voimme lukea toistemme kirjoja ja katsella toistemme tv-ohjelmia, jolloin meistä tulee yhdessä suurempia ja maailma avartuu. Kaipaisin myös nykyistä enemmän media- ja tv-yhteistyötä varsinkin kielten ymmärtämisen näkökulmasta. Olenkin veistellyt, että Peppi Pitkätossu on tehnyt keskinäisen kielten ymmärtämisen eteen paljon enemmän kuin kaikki Pohjoismaiden neuvoston istunnot yhteensä.

Yhteydenotot

Heidi Orava
Puhelin +45 21 71 71 48
Sähköposti heor@norden.org