Tehdyt toimenpiteet

Dementiahoitoon pohjoismaisia ratkaisuja

Seuraavien 35 vuoden aikana dementiaa potevien määrän odotetaan kaksinkertaistuvan Pohjoismaissa. – Lisäämällä dementiahoidon ja erikoistuneen dementiatutkimuksen pohjoismaista yhteistyötä voimme parantaa tämän väestöryhmän elämänlaatua, sanoo Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Siv Friðleifsdóttir.

15.04.2010
Siv Friðleifsdóttir

Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan johtaja Siv Friðleifsdóttir uskoo, että vaikeita dementiakysymyksiä voidaan ratkaista lisäämällä pohjoismaista yhteistyötä.

Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org

Ikääntyneiden ikäryhmän kasvaessa ja eliniän pidentyessä Pohjoismaissa yhä useammat altistuvat ikään liittyviin sairauksiin. Tuntemattomasta syystä yhä useammat kärsivät samalla dementiasta jo nuorempana.

Erikoistunut dementiatutkimus muodostuu erityisen tärkeäksi tekijäksi Pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskunnissa tulevina vuosina.

– Meidän on ratkaistava dementiaan liittyvät kysymykset. Erikoistunut dementiatutkimus muodostuu erityisen tärkeäksi tekijäksi Pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskunnissa tulevina vuosina, Siv Friðleifsdóttir toteaa.

Ainoastaan Norjalla kansallinen suunnitelma

Islannin terveysministerinäkin toiminut Friðleifsdóttir uskoo tutkimusvarojen tuottavan enemmän tulosta, jos pohjoismaista yhteistyötä vahvistetaan. Parhaillaan on käynnissä Nordforskin tukema pohjoismainen tutkijaverkosto, joka pyrkii kehittämään yhteisiä diagnosointikäytäntöjä. Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta vieraili huhtikuun kokouksensa yhteydessä Oslon yliopistollisessa sairaalassa Ullevålissa. Vierailulla kävi ilmi, että Pohjoismaista ainoastaan Norja on laatinut dementiahoidon ja erikoistuneen dementiatutkimuksen kansallisen suunnitelman.

Nordforskin tukema tutkijaverkosto pyrkii kehittämään yhteisiä dementian diagnosointikäytäntöjä.

– Tarkastelemme Norjassa tehtävän työn saavutuksia ja sisällytämme ne hyvinvointivaliokunnan vuoden 2010 pääpanostukseen ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi Pohjoismaissa, sanoo Siv Friðleifsdóttir. Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajalle oli kerrottu ajankohtaisesta ja ajatuksia herättävästä tapauksesta Ruotsissa, missä vanhempi aviopari ei saanut asua yhdessä, kun toinen puolisoista siirrettiin hoitolaitokseen.

– On syytä tarkastella dementiapotilaiden asuinoloja. Pohjoismainen yhteistyö hoitomenetelmien parantamiseksi voi samalla auttaa yhä useampia asumaan kotonaan pidempään, uskoo Siv Friðleifsdóttir.

Maat liian pieniä yksinään

Sairaalavierailulla hyvinvointivaliokunta sai lisäksi kuulla mahdollisuuksista lisätä pohjoismaista harvinaisiin sairauksiin liittyvää yhteistyötä. Diagnooseja on usein vaikea tehdä, sillä harvinaisista sairauksista on vähän tietoa. Hyvää hoitoa ei ole helppoa tarjota, ja hoidot ovat usein erittäin kalliita. Pohjoismaissa on osittain eri toimintaedellytykset ja Pohjoismaissa on liian pienet markkinat houkuttelemaan lääketeollisuutta rahoittamaan uusiin hoitomenetelmiin liittyviä kokeiluja.

– Voimme varmasti saavuttaa pohjoismaista lisäarvoa työssä harvinaisten sairauksien parissa, sanoo Siv Friðleifsdóttir, ja muistuttaa samalla omaisten tilanteesta.

– Omaisilla on vaikeaa ihan käytännössäkin. Harvinaiset sairaudet liittyvät tiiviisti myös genetiikkaan, toteaa hyvinvointivaliokunnan johtaja.

Yhteydenotot

Beate Christine Wang
Puhelin +45 33 96 04 42
Sähköposti bcw@norden.org