– Meillä on muutama vuosi aikaa, sillä suurin kasvu vanhusten määrässä koetaan Pohjoismaissa vasta vuodesta 2020 lähtien. Pohjoismailla on samankaltaiset terveydenhuollon rakenteet ja myös yhtäläiset haasteet. Haasteilta ei voida välttyä, mutta voimme silti ottaa oppia toisiltamme, Strøm-Erichsen sanoi. Hän uskoo, että kaikkein suurimpana haasteena on henkilöstövaje.

– Vuonna 2050 tarvitaan tuplasti nykyistä enemmän henkilökuntaa. Meidän onkin koulutettava lisää väkeä ja hyödynnettävä nykyisten työpanosta entistä tehokkaammin. Pohjoismaiden hoito- ja hoiva-alaa voidaan kehittää lisäämällä tutkimukseen, tekniikkaan ja hallintojärjestelmiin liittyvää yhteistyötä, ministeri listasi.

Joka kolmas hoitoalalle

– Uskon, että saamme asiat paremmalle tolalle Pohjoismaissa. Yhteiskuntamallimme pitää syntyvyyden suurena, mutta edessä on kaikesta huolimatta hyvin vaikea haaste. 25 vuoden päästä joka kolmannen peruskoulusta valmistuvan pitäisi hakeutua hoito- ja hoiva-alalle henkilöstötarpeen kattamiseksi, Anne-Grete Strøm-Erichsen sanoi.

Ministerin ruotsalainen puoluetoveri Göte Wahlström (s) oli hyvillään siitä, että Strøm-Erichsen ylisti pohjoismaista yhteiskuntamallia.
– Pohjoismainen hyvinvointimalli on esikuvallinen. Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta haluaakin selvittää, miten mallia voitaisiin kehittää ja päästä siten vieläkin pidemmälle, Wahlström sanoi Norjan terveysministerin kanssa pidetyn kokouksen lopuksi.