Björling peräänkuulutti tasapainoa ympäristön, ihmisten ja elinkeinotoiminnan välille nyt, kun Arktiksella on tarjoutumassa uusia mahdollisuuksia elinkeinokehitykseen. Seminaari Kestävä elinkeinokehitys ja luonnonvarojen hoito Arktiksella järjestettiin Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnon yhteydessä, ja se kohdisti huomiota siihen, millaista lisäarvoa pohjoismaisella yhteistyöllä on luonnonvarojen kestävässä hoidossa.

Ruotsi on vuonna 2013 Arktisen neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa, ja kaikki Pohjoismaat ovat mukana molemmissa neuvostoissa. Björling korosti, että Arktisen neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kaltaisilla yhteistyöelimillä on tärkeä tehtävä varmistettaessa sitä, että Arktiksen kehityksessä säilyy välttämätön tasapaino.

Lue lisää Ewa Björlingin kommentteja ruotsiksi: Kestävä elinkeinokehitys ja luonnonvarojen hoito Arktiksella.

Uusi pohjoismainen osaamispanostus

Ewa Björling totesi, että Pohjoismailla on yhdessä kosolti kestävän kehityksen osaamista, joka on tärkeää muillekin arktisille maille. Tästä ovat esimerkkeinä Norjan ekosysteemianalyysit, Islannin kalantutkimus sekä Suomen ja Ruotsin tietämys kestävästä kaivostoiminnasta, jolle on hiljattain perustettu asiantuntijaverkosto NordMin.

Pohjoisen mineraalien louhinnassa on avautumassa uusia mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi harvinaisiin maalajeihin. NordMinin perustamisen taustalla oli halu koota yhteen Pohjoismaiden kaivannaisalan edustajia alan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

– Tutkimus ja kehitys ovat A ja O. Kaivostoiminta kehittyy jatkossa dynaamisesti myös arktisella alueella, ja tutkimus ja kehitys luovat perustan pohjoismaiselle ja kansainväliselle yhteistyölle, painotti NordMinin edustaja Magnus Ericsson Raw Materials Groupista.

Ihmiset vastaan elinkeinotoiminta

Seminaari oli suoraa tulosta Pohjoismaiden neuvoston sitoutumisesta arktisiin kysymyksiin. Neuvosto esitti vuonna 2012 kovaa kritiikkiä Pohjoismaiden hallitusten puutteellisista toimista alueen luonnonvarojen turvaamiseksi.

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Marit Nybakk vakuutti seminaaripuheenvuorossaan, että Pohjoismaiden neuvosto ajaa jatkossakin ympäristön suojelemista ja varsinkin sitä, että ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta saataisiin aikaan sitova sopimus.

Pohjoismaiden neuvoston presidenttiä kiinnosti Ewa Björlingin tapaan taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten asioiden tasapaino.

– Ihmiset ovat tärkeitä. Nykyisin nuoret naiset muuttavat pois alueelta, joten meidän on pyrittävä varmistamaan edellytykset kiinnostavien työpaikkojen synnylle ja arvonluonnille Arktiksella. Se on väärin, jos näistä tulee vain alueita, joilta haetaan luonnonvaroja, Marit Nybakk sanoi.

– Alkuperäiskansat otettava mukaan

Norjan saamelaiskäräjiä edustanut Thorvald Falch yhtyi Marit Nybakkin huoleen siitä, että elinkeinoelämän intressit ovat vaarassa jyrätä arktisen alueen alkuperäiskansat.

– Saamelaisten paikka nykypäivän demokraattisissa yhteiskunnissa pohjautuu siihen, että saamelaiset ovat vaalineet kulttuuriaan ja elämäntapaansa alkuperäiskansana jo 3 000 vuotta. Itsemääräämisoikeuden keskeinen ulottuvuus on oikeus osallistua poliittisiin prosesseihin.

Falch muistutti, että valtio ei voi hallita ottamatta saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja mukaan päätöksentekoon.

– Itsemääräämisoikeuden perusteella saamelaisten pitää päästä osallisiksi heidän kotiseuduillaan tapahtuvasta luonnonvarakehityksestä ja arvonluonnista. Kysymys kuuluu kuitenkin: mitä tämä kehitys tekee saamelaisten kulttuurille? Arvonluonti ei voi tapahtua siten, että se syrjäyttää saamelaisten perinteiset elinkeinot, jotka ovat kulttuuri-identiteettimme kannalta tärkeitä, Thorvald Falch sanoi.

– Ihminen keskiössä

Seminaarissa käytiin vilkas paneelikeskustelu, jossa oli laajapohjainen edustus sekä ympäristö- että elinkeinojärjestöistä. Sen jälkeen oli Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin Dagfinn Høybråtenin vuoro summata seminaarin anti.

– Arktis on päivänpolttava aihe. Ilmastonmuutos on ajanut Arktiksen ahtaalle, mutta se on myös tarjonnut uusia mahdollisuuksia. Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa, että arktisen kehityksen keskiössä on ihminen. Ministerineuvosto edistää jatkossakin Arktisen neuvoston tarkkailijana ja arktisen yhteistyöohjelmansa kautta kehitystä, joka ottaa huomioon Arktiksen ympäristönäkökohdat ja vahvistaa paikallisyhteisöjen ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta, Høybråten totesi.