Etnisesti eriytyneet asuinalueet Pohjoismaiden neuvoston ohjelmassa
Pystyvätkö pohjoismaiset poliitikot sopimaan aloitteista, joilla parannetaan sosiaalisesti heikkojen asuinalueiden elinehtoja? Tätä kysymystä pohti Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta vieraillessaan aiemmin tällä viikolla Gelleruparkenissa Aarhusissa, Mjølnerparkenissa Kööpenhaminassa ja Rosengårdissa Malmössä.
Lejerbo-asuntoyhdistyksen Mjølnerparkenin osaston hallituksen puheenjohtaja ja Kööpenhaminan kaupunginvaltuuston jäsen Muhammed Aslam esitteli poliitikoille Mjølnerparkenin asuntoaluetta.
- Valokuvaaja
- norden.org/Ane Cecilie Blichfeldt
– Olemme kaikki samaa mieltä alueiden ongelmista mutta kaikkea muuta kuin yksimielisiä ratkaisuista. Pohjoismaiden neuvosto on kuitenkin vahva, joten pystymme tarttumaan näinkin hankaliin poliittisiin kysymyksiin, hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Siv Friðleifsdóttir sanoi.
Aarhusilaisessa Gellerupparkenissa pohjoismaisia poliitikoita vastassa olivat varapormestari Rabih Azad-Ahmad ja Brabrandin yleishyödyllisen asuntoyhdistyksen johtaja Torben Overgaard. He selostivat hyvinvointivaliokunnalle Gellerupin alueen kokonaissuunnitelmaa, josta Aarhusin kaupunginvaltuusto ja Brabrandin asuntoyhdistys sopivat viime viikolla. Alueen perusteellinen uudistaminen on maan kunnianhimoisin tämäntyyppinen hanke.
Lejerbo-asuntoyhdistyksen Mjølnerparkenin osaston hallituksen puheenjohtaja ja Kööpenhaminan kaupunginvaltuuston jäsen Muhammed Aslam puolestaan esitteli poliitikoille kööpenhaminalaista Mjølnerparkenin asuntoaluetta. Aslam kertoi toimenpiteistä, joilla alueen kielteistä kehitystä on pyritty kääntämään. Alueen asukkaista puolet on alle 18-vuotiaita ja 92 % on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Task Force Inklusionin edustaja Jacob Midtgaard kertoi, miten Kööpenhaminan kunta aikoo päästä tavoitteeseensa olla Euroopan osallistavin suurkaupunki vuonna 2015.
Viimeisin vierailukohde oli malmöläinen Rosengård, jossa on 23 000 asukasta ja joka siten on asuntoalueista ehdottomasti suurin. Myös Rosengårdille on ominaista lasten ja nuorten (35 %) ja ulkomaalaistaustaisten (86 %) suuri osuus. Kaupunginosapäällikkö Eva Ahlgren selitti, että alueen suurimman haasteen muodostavat nuoret, erityisesti pojat. Rosengårdin koulujen tulokset ovat Ruotsin heikoimmat, ja vain puolella tänä vuonna peruskoulun päättäneistä oppilaista on valmius toisen asteen opintoihin.
– Toivomme, että Rosengårdin koulujen muuttaminen kokopäiväkouluiksi voisi auttaa kääntämään tämän kielteisen kehityksen, niin että useammat nuoret voivat kouluttautua, Eva Ahlgren sanoi.
Hyvinvointivaliokunta laatii tämänkertaisten tutustumiskäyntiensä ja tukholmalaisen Rinkebyn alueelle aiemmin tekemänsä vierailun pohjalta ehdotuksen siitä, miten etnisesti eriytyneiden asuinalueiden elinehtoja voitaisiin parantaa. Valiokuntaehdotus esitellään Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa.
Yhteydenotot
Beate Christine Wang
Puhelin
+45 33 96 04 42
Sähköposti
bcw@norden.org
Siv Friðleifsdóttir
Sähköposti
siv@althingi.is
