Tehdyt toimenpiteet

Färsaarelaista levää ja norjalaisia entsyymejä Global Bioeconomy Summit -huippukokouksessa

Levän laajamittainen meriviljely Färsaarten merialueilla on juuri nyt suuren kansainvälisen huomion keskipisteenä. Levää myydään elintarvike- ja rehutuotantoon, ja lisäksi sen viljely parantaa meriympäristön tilaa. Tämä on yksi Pohjoismaiden bioteollisuuden esimerkeistä, joita esitellään kansainväliselle yleisölle Global Bioeconomy Summit -huippukokouksessa 19.–20. huhtikuuta Berliinissä.

16.04.2018
Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org

Berliinin kokoukseen kokoontuu maailman merkittävimpiä biotalouden tutkijoita ja toimijoita keskustelemaan tämänhetkisestä uraauurtavasta teknologiasta ja alan suurimmista haasteista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestää yhdessä Argentiinan hallituksen kanssa sinisen biotalouden työpajan, jossa käsitellään merten biomassan käyttöä kestävään yhteiskuntaan siirtymisen mahdollistamiseksi.

Viljelty levä puhdistaa

Blue Growth: Seizing new opportunities for a sustainable future -työpajassa muun muassa färsaarelainen Olavur Gregersen kertoo makrolevien laajamittaisen viljelyn mahdollisista positiivisista vaikutuksista meriympäristölle.

Makrolevät käyttävät ravinnokseen sekä hiilidioksidia että maatalouden aiheuttamasta rehevöitymisestä peräisin olevia nitraatteja.

Olavur Gregersenin yritys Ocean Rainforest viljelee levää laajamittaisesti Färsaarten merialueilla. Levää myydään elintarvike- ja rehutuotannon tarpeisiin, mutta sitä voidaan käyttää myös fossiilittoman pakkausmateriaalin tuotannossa.

Suuret volyymit ratkaisevia

– Viljelyksemme sijaitsevat merialueilla hieman kauempana rannikolta, jotta voimme käsitellä suuria volyymejä, ja se tekee esimerkistämme kansainvälisesti kiinnostavan. Olemme tehneet tiivistä kehitystyötä useita eri aloja ja maita edustavien tutkimuslaitosten kanssa, ja tämä on hyvä esimerkki innovatiivisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä, Olavur Gregersen sanoo.

Global Bioeconomy Summit -huippukokoukseen suuntaa myös Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopiston tutkija Margareth Øverland.

Hän tutkii lihaeläimille ja kasvatetulle kalalle tarkoitettujen uudenlaisten rehuainesten kehittämistä uusiutuvista luonnonvaroista kuten levästä ja puusta.

– Tulevaisuuden elintarvikehuolto edellyttää rehun kestävää tuotantoa. Aivan konkreettisesti aion puhua siitä, miten puusta ja levästä saadaan kehitettyä ravitsemuksellisesti laadukasta proteiinia huippubiotekniikan, kuten mikro-organismien ja entsyymien avulla, hän kertoo.

Pohjoismaat ovat maailman eliittiä

Margareth Øverlandin mukaan Pohjoismaat kuuluvat meriviljelyn talous- ja teknologiakehityksen maailman eliittiin. Sen myötä meillä on hyvät mahdollisuudet tehdä biomassasta tärkeä osa vihreään talouteen ja ympäristömyötäisiin yhteiskuntarakenteisiin siirtymisessä.

– Lisäksi Pohjoismaissa on paljon metsää sekä pitkiä rannikoita, joilla voimme viljellä levää uusiutuvana biomassana, hän sanoo.

Työpajan kolmas pohjoismainen puhuja on Hörður G. Kristinsson, islantilaisen Matis-tutkimuslaitoksen tutkija ja pohjoismaisen biotalouspaneelin puheenjohtaja.

Hän kertoo siitä, miten Islannin kalastusteollisuutta on kehitetty tehokkaaksi ja huipputekniseksi elinkeinoksi, jossa pyritään saamaan mahdollisimman paljon resursseja merestä.

Pohjoismainen strategia tekeillä

Pohjoismaisen biotalouden kehitysyhteistyö on ollut keskeisellä sijalla Pohjoismaiden ministerineuvoston useilla puheenjohtajakausilla. Pohjoismainen biotalouspaneeli on laatinut ehdotuksen uudeksi yhteispohjoismaiseksi biotalousstrategiaksi, joka esitellään kesällä.

Yhteydenotot

Bjørn Tore Erdal
Puhelin +45 60394260
Sähköposti bjoerd@norden.org