– ADHD:n yleistyminen Pohjoismaissa liittyy siihen, että tietämys sairaudesta kasvaa ja huomiota on alettu kiinnittää uusiin potilasryhmiin kuten tyttöihin ja naisiin, kertoivat psykologian tohtori Heidi Aase ja filosofian tohtori Kari Furu Norjan kansanterveyslaitokselta. He esittelivät uusimpia ADHD-tutkimuksia hyvinvointivaliokunnan poliitikoille.

Tutkimustulosten mukaan ADHD-lääkitystä saavien potilaiden määrä kasvoi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa merkittävästi vuosina 2006–2010. Ruotsissa määrä kasvoi 1,9:stä 5,4:ään, Tanskassa 1,8:sta 6,0:aan ja Norjassa 4,4:stä 6,7 henkeen tuhatta asukasta kohden.

Tämä kehitys ja lasten ja nuorten hoitaminen keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä puhuttivat kovasti pohjoismaisia poliitikkoja. Tutkijat kuitenkin torjuivat epäilyt lääkityksen kielteisistä pitkäaikaisvaikutuksista.

– ADHD-lääkkeet vaikuttavat myönteisesti 70–80 prosenttiin lapsista ja nuorista, ja lääkehoidolla saavutetaan huomattavasti parempia tuloksia kuin psykososiaalisella hoidolla, Heidi Aase sanoi. Hän kertoi, että ADHD-lääkkeiden käyttö ei ole vakava sydäntautien tai esimerkiksi kohonneen verenpaineen riskitekijä. Näyttöä ei ole myöskään siitä, että lapsena saatu lääkitys altistaisi päihteiden käytölle myöhemmin elämässä.

Tutkijat korostivat kuitenkin, että ADHD:n lääke- ja psykososiaalisen hoidon pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan lisää alueellista ja pohjoismaista tietoa.

– Meidän on pidettävä huolta siitä, että ADHD-tutkimusta ei jätetä lääketeollisuuden vastuulle. Lisäksi on välttämätöntä tutkia eri hoitomuotojen vaikutusta, jotta lapsia ei lääkittäisi vain siksi, että he eivät sovellu koulujärjestelmäämme, hyvinvointivaliokunnan jäsen Vigdis Giltun sanoi.

Hyvinvointivaliokunta aikoo jättää Pohjoismaiden neuvoston syysistunnon käsittelyyn ehdotuksen pohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettäisiin sairauden yleisyyttä ja hoitomuotoja.

Vigdis Giltun
Puhelin +47 2331 3050
Sähköposti vigdis.giltun@stortinget.no

Beate Christine Wang
Puhelin +45 33 96 04 42
Sähköposti bcw@norden.org