Icesave-kansanäänestys koettelee kansainvälistä rahamaailmaa
Islannissa on edessä kansanäänestys Icesave-skandaalia koskevasta sopimuksesta, jonka maan hallitus on laatinut Ison-Britannian ja Alankomaiden kanssa. Monen asiantuntijan mielestä tapaus on kansainvälisen rahamaailman alla muhiva pommi, jos lopputuloksena on se, että ihmiset voivat äänestämällä päästä eroon näinkin suurista velkasitoumuksista.
Reykjavikin erään naapurikunnan urheiluhallin seinällä riippuu ilmoitus. Siinä kerrotaan urheiluhallin käyttäjille, että halli on suljettu lauantaina 6. maaliskuuta, mikäli kyseisenä päivänä järjestetään kansanäänestys. Kun urheiluhallin käyttäjät lukevat ilmoituksen, äänestyspäivään on viisi päivää aikaa. Äänestäjien olisi tuolloin tarkoitus päättää Icesave-lain kohtalosta, mutta kukaan ei edelleenkään tiedä, järjestetäänkö kansanäänestystä lainkaan.
Mikään muu voisi tuskin kuvata Islannin tämänhetkistä tilannetta osuvammin kuin urheiluhallin seinällä riippuva ilmoitus. Kansanäänestys saatetaan järjestää, mutta jos sitä ei järjestetä, kukaan ei tiedä, mitä sen sijaan tapahtuu. Perutaanko kansanäänestys, koska brittien ja hollantilaisten kanssa on saatu aikaan uusi sopimus? Lykätäänkö kansanäänestystä, kunnes on selvitetty perinpohjaisesti, onko sopimukseen pääsy mahdollista? Eikö olisi mahdollisuuksia parempaan sopimukseen, jos kansanäänestyksen tulos olisi selvillä – näyttäähän nyt vahvasti siltä, että islantilaisten enemmistö on valmis hylkäämään lain? Pitääkö paikkansa, että britit haluaisivat mieluiten välttyä islantilaisten Icesave-kansanäänestykseltä, koska Islannin hallitus saisi sen myötä kansalta vahvemmat neuvotteluvaltuudet? Jos näin on, voidaan ainakin olla tyytyväisiä siihen, että Ison-Britannian viranomaiset ja Islannin hallitus pystyvät olemaan yksimielisiä edes jostain – olkoonkin sitten vaikka siitä, että kansanäänestys on niiden mielestä pahimpia asioita, joita kuvitella saattaa.
Lue koko artikkeli analysnorden.org
Yhteydenotot
Michael Funch
Puhelin
+45 33960332
Sähköposti
mifu@norden.org
