Irtikytkennän pioneerit: Pariisin ilmastokokouksen pohjoismaiset tapahtumat
Pohjoismaiden COP21-paviljonki avattiin 30. marraskuuta, ja sitä isännöi Pohjoismaiden ministerineuvosto. Seuraavien kahden viikon aikana paviljongissa on luvassa monipuolista ohjelmaa. Keskiössä on Pohjoismaiden rooli talouskasvun ja ympäristövaikutusten irtikytkennän pioneereina, minkä lisäksi käsitellään vihreää innovointia, rahoitusta ja monia muita aiheita.
Pohjoismaat osoittivat 1990-luvulla ensimmäisten joukossa, että talous voi kasvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä huolimatta. Tämä viesti on omiaan saamaan kaikupohjaa COP21:n kaltaisessa globaalissa tapahtumassa, jossa teollisuus- ja kehitysmaat etsivät yhdessä kestävän tulevaisuuden tiekarttaa.
Energiayhteistyötä
Paviljongissa keskitytään myös juhlimaan pohjoismaista energiayhteistyötä, jota on tehty jo 100 vuotta.
Pohjoismailla on itse asiassa 25 vuoden etumatka vähähiiliseen sähköntuotantoon siirtymisessä, mistä on paljolti kiittäminen yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita sekä alueen lähes täydellistä uusiutuvien energianlähteiden yhdistelmää.
Eri Pohjoismaiden energiavarat, kuten tuuli, vesi ja biomassa, tukevat toisiaan erinomaisesti, ja maiden energiapolitiikka on jo vuosikymmeniä luonut erinomaiset edellytykset pitkäjänteiselle suunnittelulle.
Lukuisia tapahtumia
Paviljongin avajaisten Maailmanpankki-kumppanuuden – johon osallistuvat myös Ruotsi, Saksa ja Sveitsi – julkistuksen lisäksi luvassa lukuisia muitakin tapahtumia.
Paviljongissa vierailee Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, ja varsinaista oheistapahtumatarjontaa täydentävät tilaisuudet, joissa esitellään uraauurtavaan ilmastorahoitukseen liittyvää pohjoismaista kumppanuutta sekä julkistetaan uusi kumppanuus Power African kanssa.
Sieltä löytyy myös kosolti Pohjoismaiden ministerineuvoston ja sen kumppanien ilmastojulkaisuja.
