Pitkäkestoiset ja laajat ruokavaliotutkimukset antavat uutta ja luotettavaa tietoa ravinnon vaikutuksista ihmisen terveyteen. Viime aikoina asiantuntijat ovat kiinnostuneet entistä enemmän ruokavalion kokonaisuuden merkityksestä terveydelle yksittäisten ravintoaineiden vaikutuksen sijaan. Tunnetuin ruokavaliokokonaisuus on Välimeren ruokavalio, jonka terveysvaikutuksia on tutkittu eniten ja josta on tullut kansainvälinen brändi. Sen rinnalle on kuitenkin nyt tullut uusi pohjoismainen ruoka ja Itämeren ruokavalio.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen tutkimusyhteistyöelimen NordForskin alaisuuteen perustettiin vuonna 2007 SYSDIET, eli uusi ruuan, ravitsemuksen ja terveyden pohjoismainen huippuyksikkö (NCoE). Sen yhtenä tavoitteena oli selvittää pohjoismaisen ruokavalion terveyttä edistäviä ominaisuuksia. SYSDIET-ruokavaliohoitotutkimus toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa.

Tulehdustekijän pitoisuuden lasku yllätti

Verrokkiruokavalioon verrattuna terveellinen pohjoismainen ruokavalio paransi veren rasva-aineenvaihduntaa alentamalla haitallisen LDL- kolesterolin pitoisuutta ja parantamalla "hyvän" HDL- kolesterolin tasoa siten, että näiden suhde parani. Samoin väheni haitallisten rasvahiukkasten kokonaispitoisuus veressä. Näillä kolesterolimuutoksilla voitaneen pienentää sepelvaltimotautiriskiä jopa 10–15 prosenttia 5–10 vuoden aikana. Tämän lisäksi ruokavalio paransi useiden tärkeiden kivennäisaineiden ja vitamiinien saantia jopa 1,5–2-kertaiseksi.

Tutkijoiden yllätykseksi erään tulehdustekijän, IL-1 Ra:n, pitoisuus oli terveellistä pohjoismaista ruokavaliota noudattavilla peräti 20 prosenttia pienempi kuin tavanomaista ruokavaliota noudattavilla. Suurentunutta IL-Ra:ta pidetään herkimpänä merkkinä niin sanotulle metaboliselle oireyhtymälle, ja se voi ennustaa myös diabetesriskiä.

Sokeriaineenvaihduntaan ruokavalioilla ei ollut merkitsevää vaikutusta, mikä johtui mahdollisesti siitä, että tutkittavien paino pysyi ennallaan. Alustavat havainnot osoittavat myös, että terveellinen pohjoismainen ruokavalio voi vähentää vuorokauden ajalta rekisteröityä verenpainetta, vaikka sillä ei ollut merkittävää vaikutusta vastaanotolla mitattuun verenpaineeseen.

Tutkijat selvittävät edelleen ruokavalioiden ja ruuasta saatujen ainesosien vaikutuksia geenien toimintaan ja satoihin aineenvaihdunnan välituotteisiin elimistössä. Myös ulosteen bakteerikannan muutoksia on tarkoitus tutkia yksityiskohtaisesti.

Näin koostat Itämeren ruokavalion

Terveellisen pohjoismaisen ruokavalion voi koostaa lähiruokaperiaatteella, joka on keskeinen myös Uusi pohjoismainen ruoka -käsitteessä. Siinä korvataan kovaa eläin- ja maitorasvaa rypsiöljyllä ja kasviöljypohjaisella levitteellä, suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita.

Itämeren ruokavalioon kuuluu myös runsaasti kotimaisia kausihedelmiä – joita eri Pohjoismaissa ovat omena, päärynä tai luumu –, marjoja, kasviksia, juureksia, palkokasveja ja kaalia sekä ruista, ohraa tai kauraa täysjyväviljatuotteina päivittäin. Myös pähkinät voivat olla osa ruokavaliota. Ruokavalioon kuuluu niin ikään kala ja rasvainen kala 2–3 kertaa viikossa sekä riista ja siipikarja. Punaista lihaa ja makkaraa käytetään vain kohtuullisesti.

SYSDIET-konsortio (Systems biology in controlled dietary interventions and cohort studies) on yksi kolmesta pohjoismaisesta huippuyksiköstä Ruoka, ravitsemus ja terveys -ohjelmassa. Vuosina 2007–2012 toteutetun ohjelman on nimennyt ja rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen laitos NordForsk. Ohjelmassa on ollut mukana tutkimusympäristöjä useista Pohjoismaista. Syksyllä ilmestyvät myös Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa laaditut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joiden pohjalta kansalliset ravitsemussuositukset tehdään.

Lue lisää: http://www.nordforsk.org/no/news/ny-studie-om-sunt-nordisk-kosthold

Anne Riiser, anne.riiser@nordforsk.org