Joka kymmenes Pohjolassa osaton onneen

13.06.18 | Uutinen
Menneske på torg
Photographer
Andrew Gook
Kaikki Pohjolassa eivät ole onnellisia. Onnellisuus on jakautunut epätasaisesti, ja huonosti voivien tai onnettomien määrä kasvaa. Vähiten onnellisia ovat nuoret ja vanhat. Se voi johtaa yhteenkuuluvuuden tunteen vähenemiseen ja yhteiskunnalliseen epävakauteen.

Pohjoismaalaisia pidetään maailman onnellisimpina ihmisinä, mutta The Happiness Research Institute -ajatushautomon Pohjoismaiden ministerineuvostolle laatimasta uudesta analyysista käy ilmi, ettei onni suinkaan ole itsestäänselvyys kaikille. Päinvastoin – onnellisuus on kaikissa Pohjoismaissa jakautunut epätasaisesti. 12,3 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä kaikki ikäryhmät mukaan lukien kokee olevansa onnettomia.

Vähiten onnellisia ovat 18–23-vuotiaat sekä yli 80-vuotiaat: 14 prosenttia nuorista ja 16 prosenttia vanhoista vastaajista ilmoittaa, ettei ole onnellinen. Pääsyitä siihen, että nuoret voivat huonosti tai ovat onnettomia, ovat psyykkiset ongelmat. Tätä näkyy enemmän nuorilla naisilla kuin nuorilla miehillä ja koskee kaikkia Pohjoismaita paitsi Tanskaa, jossa nuorten miesten osuus on naisia suurempi.

- Oli odotettavissa, että fyysinen ja psyykkinen terveys vaikuttaa onnellisuuteen eniten, mutta yllätyksenä tuli se, että tällä oli suurempi vaikutus kuin esimerkiksi tulotasolla ja työllä, sanoo The Happiness Research Instituten analyytikko Michael Birkjær.

Toinen ryhmä, joka usein voi huonosti tai on onneton, ovat työttömät. Joka kolmas työtön Pohjoismaissa voi huonosti, kun työllisten osalta luku on joka kymmenes. Työttömistä erityisesti miehet kokevat voivansa huonosti.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Att 12,3 procent av Nordens invånare inte är lyckliga har väsentliga mänskliga konsekvenser för dem själva och deras omgivning. Men människors bristande välbefinnande utgör också en samhällsekonomisk utmaning på längre sikt. Det tar sig särskilt uttryck i sjukfrånvaro, låg produktivitet och högre förbrukning av hälsotjänster.

Den stora gruppen av människor som vantrivs med tillvaron och är olyckliga i de nordiska länderna är också en utmaning för samhället. Sammanhållningen i samhället beror inte bara på välfärdsmodeller och inkomstfördelningen. Den beror i hög grad på hur lyckan är fördelad.

- Sammanhang och likheter över de nordiska landsgränserna indikerar att det finns vissa samhällsstrukturer som minskar vårt välbefinnande. Det väcker några frågor till den offentliga debatten. Vad kan vi som gemenskap göra för människor som av olika anledningar upplever försämrad livskvalitet? Vilken roll ska det offentliga ha? Vilken roll ska civilsamhället ha? Och hur kan samhällets resurser utnyttjas optimalt? Vi bör diskutera dessa frågor. Vi tjänar ingenting på att så många människor blir kvar i skuggan av lyckan, säger Dagfinn Høybråten, generalsekreterare i Nordiska ministerrådet.

Contact information