– Digitaaliseen viestintään liittyy yhä enemmän tärkeitä poliittisia kysymyksiä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme, eikä poliittista tahtoa pidä aliarvioida, sanoi professori Ulla Carlsson, joka johtaa media- ja viestintäalan pohjoismaista Nordicom-osaamiskeskusta Göteborgin yliopistossa.

Ulla Carlsson oli yksi seminaarin yhdeksästä pohjoismaisesta puhujasta. Julkisella palvelulla on laaja kannatus ja paljon puolustajia, mikä tuli selvästi ilmi sekä puheenvuoroissa että paneelikeskustelussa, jossa oli mukana Suomen yleisradion edustajia ja kaupallisten mediayhtiöiden johtajia. Kaikki keskustelijat sanoivat kannattavansa julkista palvelua, sen sijaan että olisivat vatvoneet kilpailua ja oikeuksia, ja keskustelun kuluessa nousi esille uusia yhteistyöideoita.

– Pohjoismaiset julkisen palvelun yhtiöt voisivat perustaa yhteisen verkkopalvelun, YLEn toimitusjohtaja Mikael Jungner sanoi.

Ruotsin maltillisen kokoomuspuolueen kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunnan jäsen Mats Johansson esitti samantapaisen ajatuksen mainiten yhtenä vaihtoehtona yhteispohjoismaisen kulttuuriportaalin. Norjan Høyre-puolueen kansanedustaja Olemic Thomessen puolestaan puolusti aiemmin esittämäänsä ehdotusta yhteispohjoismaisesta kulttuuri-tv-kanavasta. Thomessen kuuluu Pohjoismaiden neuvoston Norjan valtuuskuntaan. Kaikki osallistujat eivät kuitenkaan nähneet yleisradioyhtiöiden tulevaisuutta yhtä valoisana. Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä maalaili synkempää tulevaisuutta, jossa kaupallisten yhtiöiden vaatimukset ovat kutistaneet julkisen palvelun ohjelmasisällön lähes pelkiksi säätiedotuksiksi. Helsingin yliopiston journalistiikan professori Tom Moring viittasi tietoihin, joiden mukaan uutistoimittajien määrä puolittuu tulevaisuudessa.

Monissa puheenvuoroissa mainittiin nopea tekninen kehitys ja informaatiotulva, jossa jokainen voi toimia omana mediayhtiönään ja harjoittaa verkkoviestintää. Tanskan radion entinen pääjohtaja Christian S. Nissen puhui kulttuuritarjonnan globalisoitumisesta, alueellistumisesta ja kansainvälistymisestä eli amerikkalaistumisesta. Yleisradioyhtiöiden yhtenä sisäisenä ongelmana mainittiin perinteisten kansalaisten muuttuminen nykypäivän tietoisiksi mediakuluttajiksi.

– Näiden muutosten valossa on ryhdyttävä taas keskustelemaan julkisesta palvelusta ja sen tulevaisuudesta, Christian S. Nissen totesi.

Pohjoismaiset Helmet -verkosto (Helsingin Hanasaari, Oslon Voksenåsen ja Kööpenhaminan Schaeffergården) järjestävät Vastuut ja rajat -seminaarit yhteistyössä Tukholman Norden i Fokusin ja Göteborgin yliopiston Nordicomin kanssa. Seuraavassa seminaarissa käsitellään julkista palvelua kulttuurin kannattajana. Seminaari pidetään 26.–27. toukokuuta Voksenåsenissa Oslossa.