Kaikki irti kalasta

02.06.16 | Uutinen
Kala on paljon muutakin kuin ravintoa. Jatkossa kestävä vesiviljely meri- ja järvialueilla on kaikkein kannattavin ratkaisu. Konkreettisista esimerkeistä ei ollut pulaa, kun eri asiantuntijat Pohjoismaista ja Euroopasta kokoontuivat kuluneella viikolla pohtimaan uutta pohjoismaista sinisen biotalouden tiekarttaa.

– Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja nopeasti lisääntynyt ruoan ja puhtaan veden kysyntä vaativat meiltä uusia kestäviä ratkaisuja. Suomen pohjoismainen yhteistyöministeri Anne Berner totesi Helsingissä 31.5.–1.6. järjestetyn BlueNordic-konferenssin avauspuheenvuorossaan, että alalla on jo paljon innovaatiopotentiaalia.

Kalasta kenkiä, kosmetiikkaa ja lääkkeitä

Sinisen biotalouden perusta on ekosysteemien hyvä ekologinen tila merissä, järvissä ja vesistöissä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olemassa olevia luonnonvaroja tulee hyödyntää tehokkaammin. Esimerkiksi Islanti on onnistunut kasvattamaan kalataloudesta saatavaa voittoa, vaikka sen kalastuskiintiöt ovat viime vuosina supistuneet merkittävästi.

– Aiemmin vientiin meni kokonaisia kaloja, mutta nykyään myymme myös kalan osia. Tänä päivänä röntgenkoneet päättävät soveltuuko turskafilee parhaiten pakastettavaksi, kuivatettavaksi vai tulisiko se jalostaa muulla tavoin. Sivutuotteiden jalostus ulottuu jopa kalan nahasta saatavaan kollageeniin, jota voidaan hyödyntää kosmetiikassa ja lisäravinteena. Tavoitteena on hyödyntää turska kokonaan, 100-prosenttisesti, sanoo islantilaisen Codland-yrityksen toimitusjohtaja Tomas Eiriksson.

Levä biopolttoaineena

– Talouskasvu ei ole kenties yhtä nopeaa silloin kun halutaan vaalia luonnonvaroja, mutta sinä päivänä kun yritykset ymmärtävät, että kestävällä tavalla hoidettu meriympäristö on pitkällä tähtäimellä kannattavampi, olemme käännekohdassa, toteaa Suomen WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

– Aiemmin vientiin meni kokonaisia kaloja, mutta nykyään myymme myös kalan osia. Tänä päivänä röntgenkoneet päättävät soveltuuko turskafilee parhaiten pakastettavaksi, kuivatettavaksi vai tulisiko se jalostaa muulla tavoin. Sivutuotteiden jalostus ulottuu jopa kalan nahasta saatavaan kollageeniin, jota voidaan hyödyntää kosmetiikassa ja lisäravinteena. Tavoitteena on hyödyntää turska 100-prosenttisesti.

 

Vähitellen bioteknologian alalla on alettu ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia levien – myös Itämeren pahamaineisiin syanobakteereihin lukeutuvan sinilevän – hyödyntäminen biopolttoaineissa ja muiden korkean jalostusarvon tuotteissa tarjoaa.

– Haasteena on tällä hetkellä lähinnä se, että kysyntä ei vielä vastaa jalostettujen levätuotteiden tarjontaa, sanoo Vitor Verdelho, Euroopan leväbiomassayhdistyksen (EABA) puheenjohtaja.

Tulevaisuuden tiekartta

Konferenssin osallistujat painottivat sinisen biotalouden kestävän kehityksen liiketoiminta- ja kannattavuusnäkökulmaa Pohjolassa, tietyin poikkeuksin.

– Sinisen biotalouden määritelmä on tärkeä. Konferenssissa todettiin, että kaikki määritelmän kolme osaa – sininen, bio ja talous – tulee sisällyttää pohjoismaisen tiekartan toimenpiteisiin. Pohjoismaisen yhteistyön kannalta on tärkeää, että osapuolilla on selkeä visio siitä, mihin ollaan matkalla ja miten uuden sinisen biotalouden innovaatioita voidaan parhaiten tukea. Uskon, että tiekartta voi olla hyvä virstanpylväs tällä matkalla, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordbio-ohjelmaan kuuluvien innovaatiohankkeiden hankejohtaja Sigrún Elsa Smáradóttir.

Kestävän vedenkäyttö on yksi Suomen painopistealueista sen toimiessa vuonna 2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Sinisen biotalouden pohjoismainen tiekartta laaditaan kuluvan syksyn aikana ja pannaan täytäntöön vuosina 2017–2018.