Satu Haapanen pitää tärkeänä, että valiokunta jatkaa keskustelua kaksoiskansalaisuudesta. Mielellään hän näkisi myös Norjan ottavan asian poliittiseen käsittelyyn.

– Pohjoismaiden kansalaiset eivät tällä hetkellä ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään kansalaisuuden osalta. Esimerkiksi Ruotsissa asuva Tanskan kansalainen ei saa äänestää Ruotsin valtiopäivävaaleissa eikä Tanskan kansankäräjävaaleissa, Haapanen toteaa.

– Kaksoiskansalaisuus on tärkeää myös henkilön identiteetin kannalta. Tällöin tunnustetaan se, että ihmisellä voi itse asiassa olla useampi kuin yksi kotimaa. Kansalaisuus on kuitenkin historiallinen tuote ja siitä syystä sitä on tarkasteltava vallitsevat olosuhteet ja entistä kansainvälisempi maailma huomioon ottaen.

Norja odottaa

Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan varapuheenjohtaja Martin Kolberg myöntää, että Pohjoismaat hyötyisivät yhteisestä käytännöstä, varsinkin kun maahanmuutto on lisääntynyt paljon. Poliittinen keskustelu asiasta ei kuitenkaan ole ajankohtainen Norjassa tällä hetkellä.

– Jos kaksoiskansalaisuus voitaisiin rajoittaa koskemaan Pohjoismaita, asia olisi yksinkertaisempi, mutta kansainväliset sopimukset eivät mahdollista sitä, Martin Kolberg toteaa.

– Kaksoiskansalaisuuteen liittyy kysymys kaksinkertaisista demokraattisista oikeuksista kahdessa maassa. Siitä aiheutuu myös asevelvollisuuden suorittamiseen liittyviä ongelmia ja tiettyjä turvallisuuspoliittisia ongelmia. Kokonaisuutena tämä on johtanut siihen, että Norjan hallitus on suurkäräjien tuella todennut, ettei asia ole ajankohtainen juuri nyt, Kolberg lisää.

Puolet maailman maista ja yksitoista EU15-maata sallii kaksoiskansalaisuuden.