Kasvava Pohjola

Kaikkien Pohjoismaiden väestö on kasvanut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Grönlantia lukuun ottamatta, ja pohjoismaalaisten määrä on noussut 25:stä 27 miljoonaan. Prosentuaalinen kasvu on ollut suurin Norjassa (12,3 %), Islannissa (10 %) ja Pohjolan runsasväkisimmässä maassa Ruotsissa (9,7 %). Kaikkiaan Pohjolan väestö kasvoi 8,1 % vuosina 2007–2017. Vuoteen 2030 mennessä asukasluvun arvioidaan nousevan nykyisestä 27:stä lähes 30 miljoonaan.

Kasvu maahanmuutosta

Pohjoismaiden väestönkasvusta on kiittäminen pääosin alueen ulkopuolisista maista suuntautuvaa maahanmuuttoa. Vuodesta 2000 lähtien Pohjoismaihin on muuttanut muista maista 4,3 miljoonaa ihmistä, kun taas 2,5 miljoonaa pohjoismaalaista on muuttanut muualle maailmaan. Nettomaahanmuutto on näin ollen 1,8 miljoonaa ihmistä, mikä on Pohjoismaiden väestönkasvun pääasiallinen selittäjä.

Ryhmään sisältyvät esimerkiksi työperäiset maahanmuuttajat, opiskelijat ja pakolaiset. Maan kokoon nähden eniten pakolaisia on tullut Ruotsiin. Pakolaisvirran huippuvuonna 2015 turvapaikanhakijoita tuli tuhatta ruotsalaista kohden 16,7. Norjassa vastaava luku on 6,0 ja Suomessa 5,9. Alueen ulkopuolella syntyneiden pohjoismaalaisten osuus on 20 viime vuoden aikana kasvanut 14,3 %:iin (2015), kun vuoden 1995 vastaava luku oli 6,5 %.

Kasvavat kaupunkialueet

Kaupungistuminen on selkeä suuntaus koko Pohjolassa. Vuoteen 2030 ulottuvien ennusteiden mukaan Helsingin, Tukholman ja Oslon sekä Kööpenhamina-Malmön alueiden väestö kasvaa yli kymmenen prosenttia. Jo nyt pääkaupunkiseutujen väestön osuus Pohjoismaiden koko väestöstä on noin 20 %. Jotkin keskisuuret kaupungit kasvavat tosin pääkaupunkiseutua nopeammin esimerkiksi Suomessa ja Norjassa.

Kaupunkien kasvu johtuu varsinkin siitä, että nuoret muuttavat niihin töihin tai opiskelemaan. Kaupunkeihin päätyy myös huomattava osa muista maista tulevista maahanmuuttajista. Vaikka Pohjoismaiden väestö kokonaisuutena ikääntyy, ikääntyneiden osuus on näin ollen huomattavasti pienempi Pohjolan suurilla kaupunkialueilla.

Maahanmuuton osalta tilanne on kuitenkin monisyisempi, kun Pohjolan kaikkia alueita tarkastellaan kokonaisuutena. Vaikka iso osa maahanmuuttajista asettuu suuriin kaupunkeihin, Pohjoismaiden kaikista noin 1 200 kunnasta jopa 310:n väestö kasvaa ainoastaan maahanmuuton johdosta.

Väestö ikääntyy

Yleisesti ottaen Pohjoismaiden väestö ikääntyy. Tämä johtuu pääosin 65–79-vuotiaiden ikäryhmästä, jossa on erittäin suuria ikäluokkia ja jossa suhteellisesti useampi elää pidempään.
Raportin ennusteiden mukaan väestönkasvu jatkuu vuoteen 2030 saakka, joskin tahti hidastuu.

Samalla niin sanottu vanhushuoltosuhde nousee odotetusti. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, Suomessa on vuonna 2030 suuria alueita, joilla noin puolet aikuisväestöstä on yli 65-vuotiaita. Pohjoismaissa on ylipäätään erittäin vähän paikkoja, joissa työikäisten ja eläkeläisten suhde ei enää entisestään vääristy. Esimerkkinä on Tukholman keskusta. Itse asiassa työvoiman suhteellinen koko on pienentynyt kymmenen viime vuoden aikana koko Pohjolassa Grönlantia lukuun ottamatta, ja kehitys näyttää vain kiihtyvän.

Pohjoismaista tiedonjakoa

”State of the Nordic Region” ja joukko muita julkaisuja ovat tulosta Pohjoismaiden ministerineuvoston lisäpanostuksesta, jonka tavoitteena on tuottaa Pohjoismaiden päättäjille uutta tietoa yli maarajojen.

– ”State of the Nordic Region” on tietopaketti, joka tarjoaa kokonaisnäkökulman Pohjoismaiden kehitykseen ja auttaa pohjoismaisia päättäjiä luomaan uutta politiikkaa. Raportissa esitellään yhteiskunnan tärkeiden sektorien onnistumisia ja haasteita. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

Raportin on tuottanut Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen aluekehityksen keskus Nordregio. Laitos on tehnyt vastaavia raportteja jo vuosia, mutta nyt se nostaa panoksia entistä kunnianhimoisemmalla julkaisulla. Väestönkehityksen, talouden ja työmarkkinoiden lisäksi raportissa on digitalisaatiota, biotaloutta, terveyttä ja kulttuuria kuvaavat luvut. Lue lisää osoitteesta www.norden.org/nordicregion2018.

Faktaa:

Pohjola kokonaisuutena: Väestö kasvoi 8,1 % vuosina 2007–2017. Tästä 5,8 % johtui maahanmuutosta. Kaupunkien väkimäärä kasvoi 7,5 % vuosina 2011–2016.

• Tanska: Vuosien 2007–2017 väestönkasvu oli 5,5 %. Kasvun arvioidaan keskittyvän vuoteen 2030 saakka 80-prosenttisesti Kööpenhaminan alueelle ja Itä-Jyllantiin sekä Odensen alueelle. Yleisesti Tanskan kaupunkien väestönkasvu jää alle pohjoismaisen keskiarvon. Vuosina 2011–2016 kasvua oli noin 4,3 %, kun koko maan väestönkasvu oli 2,6 %. 

• Suomi: Vuosien 2007–2017 väestönkasvu oli 4,3 %, mikä on Pohjoismaiden pienin luku. Kasvu on maantieteellisesti hajautuneempaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa, mutta se keskittyy yhä etelän kaupunkikäytäviin. Pohjoisempana on suuria alueita, joissa enemmän kuin puolet yli 15-vuotiaasta väestöstä on yli 2030-vuotiaita vuonna 2030.

• Islanti: Vuosien 2007–2017 väestönkasvu oli 10 %, josta vain 2 % tuli maahanmuutosta. Maahanmuuttajien osuus tällä ajanjaksolla on Pohjoismaiden pienin. Toisaalta Islannissa on Pohjoismaiden pienin yli 65-vuotiaiden osuus.

• Norja: Pohjoismaiden nopeimmin kasvavan maan väestö kasvoi 12,3 % vuosina 2007–2017. Maahanmuuton osuus tästä oli kaksi kolmasosaa, mikä on Pohjoismaiden suurin luku. Kaupunkien väestönkasvu on huippuluokkaa: 9,4 % vuosina 2011–2016. Kansallinen väestönkasvu oli samaan aikaan 6 %. Vuoteen 2030 saakka kaupunkien kasvun arvioidaan keskittyvän etenkin Oslon ympäristöön ja rannikkoalueille.

• Ruotsi: Vuosien 2007–2017 väestönkasvu oli 9,7 %. Kasvun odotetaan keskittyvän vuoteen 2030 saakka pääosin Tukholmasta Malmöhön ulottuvalle vyöhykkeelle. Ruotsi on kaupunkien väestönkasvun ykkönen Pohjoismaissa. Kaupunkien väkimäärä kasvoi jopa 10,5 % vuosina 2011–2016, kun kansallinen väestönkasvu oli 4,6 %.

”State of the Nordic Region 2018”

”State of the Nordic Region” on ainutlaatuinen kokoelma vertailukelpoisia tietoja ja karttoja, jotka kuvaavat aluetasolla kaikkien Pohjoismaiden taloutta, maahanmuuttoa, työllisyyttä, koulutusta, energia-alaa, innovointia, teknistä kehitystä ja kulttuuritottumuksia. Raportin runsaasta sisällöstä voidaan mainita alueellisen potentiaalin indeksi (Regional Potential Index), joka kuvaa Pohjoismaiden 74 alueen kärkijoukkoa ja häviäjiä. Joka toinen vuosi ilmestyvää ”State of the Nordic Region” -raporttia julkaisee Nordregio, joka laatii sen Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta.