Tehdyt toimenpiteet

Kestävä kehitys vaatii kokonaisvaltaista ajattelua

Yleinen luottamus yhteiskuntaan sekä yksilön oma panostus ovat edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle. Näin totesi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Ásgrímsson puheessaan Stockholm+40-konferenssissa 24. huhtikuuta.

24.04.2012

– Pohjoismaiden vaurastumisen takana on vahvan valtion ja yksilönvapauden varaan rakentuva yhteiskunta, joka perustuu luottamukselle ja keskustelulle. Tämä on pohjoismainen malli kestävälle yhteiskunnalle, sanoi Halldór Ásgrímssonin Stockholm+40-kokouksessa.

Valokuvaaja
Terje Heiestad

Kahden kuukauden päästä järjestettävä Rio+20-kokous kokoaa yhteen maailman johtajia sekä yli 50 000 vaikuttajaa ja neuvottelijaa juhlistamaan vuoden 1992 Earth Summit -ympäristökonferenssin vuosipäivää. Rio de Janeirossa 20 vuotta sitten järjestetty huippukokous muutti maailman näkemystä kasvusta ja kehityksestä.

Tukholmassa 23.–25. huhtikuuta järjestettyä kokousta on pidetty yhtenä maailman johtajien viimeisistä mahdollisuuksista kokoontua ennen Rion kokousta. Stockholm+40 – Partnership Forum for Sustainable Development -konferenssi kokosi yhteen ministereitä, kansalaisjärjestöjen edustajia, YK-edustajia, yritysmaailman johtajia sekä virkamiehiä joka puolelta maailmaa. Heidän joukossaan olivat muun muassa Kiinan pääministeri Wen Jiabao, EU:n ympäristökomissaari Janez Potočnik ja UNEPin johtaja Archim Steiner.

Konferenssin aikana järjestettiin myös ensimmäinen ministerikokous Ruotsin, Yhdysvaltojen ja muutamien muiden maiden hiljattain käynnistämän Climate and Clean Air Coalition -aloitteen puitteissa. Aloitteen avulla pyritään vähentämään lyhytikäisiä ilmastoon vaikuttavia yhdisteitä, joihin myös Pohjoismaiden ympäristöministerit ottivat hiljattain kantaa antamassaan Huippuvuorten ministerijulistuksessa.

Pääsihteeri Halldór Ásgrímsson kertoi ministerien ja alan toimijoiden välisten korkean tason neuvottelujen yhteydessä pohjoismaisesta mallista kestävälle yhteiskunnalle:

– Rikkautta pidetään usein kestävän kehityksen edellytyksenä, mutta Pohjoismaat eivät ole aina olleet rikkaita. Pohjoismaiden vaurastumisen takana on vahvan valtion ja yksilönvapauden varaan rakentuva yhteiskunta, joka perustuu luottamukselle ja keskustelulle. Pidän myös näitä asioita oleellisina tulevaisuuden kehitystä silmällä pitäen, totesi Ásgrímsson paneelikeskustelun päätöspuheessaan.

Tämän viestin Pohjoismaiden ministerineuvosto vie mukanaan myös Rio+20-huippukokoukseen, jossa Pohjoismaat nostavat esille hyvinvoinnin ja tasa-arvon kaltaisia kysymyksiä. Samassa yhteydessä aiotaan tuoda esille valtion roolia vihreän talouden edistäjänä esimerkiksi suosimalla ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja sekä esitellä Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kestävämpien elintapojen vakiinnuttaminen.

Vuoden 1992 Rion huippukokous korosti uuden vihreämmän ajattelun välttämättömyyttä, mutta ajatus kestävästä kehityksestä sai huomiota ensimmäistä kertaa Tukholmassa vuonna 1972 järjestetyssä YK:n ympäristöhuippukokouksessa. Stockholm+40-konferenssin tarkoituksena oli juhlistaa tuota kokousta, joka aikanaan johti myös Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman perustamiseen.

Myöhemmin Brundtlandin komissio tarkensi kestävän kehityksen käsitettä ja sisällytti siihen sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia vahvistaen siten Pohjoismaiden roolia globaalissa työssä planeettamme tulevaisuuden turvaamiseksi.

Ruotsin ympäristöministeri Lena Ek päätti konferenssin toteamalla uskovansa vahvasti siihen, että Rio+20-kokouksessa saadaan aikaan merkittäviä tuloksia.

Stockholm+40

Yhteydenotot