Kielikiista Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa

Englannin käyttäminen työkielenä sotisi Bertel Haarderin mukaan pohjoismaista kielisopimusta vastaan. - Ei tule kysymykseenkään, että he puhuisivat englantia kokouksissaan. Se on ristiriidassa koko pohjoismaisen yhteistyön periaatteen kanssa, Haarder toteaa päivälehti Politikenille.

Haarder katsoo, että UNR ei ole enää oikeutettu julkiseen tukeen, jos nuorisopoliitikot valitsevat kokouskielekseen englannin.

UNR:n presidentin Lisbeth Sejer Gøtzschen mukaan tärkeintä on yhteistyön ja keskustelujen sisältö, ei se, mitä kieltä kokouksissa käytetään. Koska naapurikielten ymmärtämistä ei painoteta Pohjoismaiden kouluopetuksessa, nuorten on osattava entistä enemmän englantia voidakseen ylipäätään ymmärtää toisiaan.

Kieliprofessori Jørn Lund Pohjoismaiden kielineuvostosta on eri mieltä. - Kieli on tärkeä osa Pohjoismaiden yhteistä kulttuuria ja se on pikemminkin avain kuin este toistensa ymmärtämiseen, hän toteaa.

Jørn Lund myöntää kuitenkin, että ongelma johtuu koulutusjärjestelmän laiminlyönneistä viimeisten 25 vuoden aikana. Pohjoismaisella kielijulistuksella on hänen mukaansa nimenomaan pyritty parantamaan tätä kehitystä.