Konfliktinratkaisija Egeland uskoo Pohjoismaiden renessanssiin
Norjan Pakolaisavun pääsihteeri Jan Egeland oli kutsuttu alustamaan keskustelua, joka käsitteli Pohjolan roolia sotien ja konfliktien leimaamassa maailmantilanteessa. Hän tarjoili pohjoismaisille parlamentaarikoille kovaa faktaa alkaen pakolaisten kokonaismäärästä: yli 65 miljoonaa ihmistä vuoden 2015 lopussa.
– Uusia lukuja saadaan parin kolmen kuukauden päästä, ja silloin oltaneen jo 70 miljoonassa. En ole koskaan kokenut vastaavaa humanitääristä kriisiaikaa, sanoi Egeland, joka on omistanut koko työuransa hädänalaisten auttamiselle ja konfliktien ratkaisemiselle.
Parhaillaan Jan Egeland työskentelee paitsi Pakolaisavussa myös Syyrian rauhanneuvottelujen neuvonantajana. Egeland muistutti, että maailmassa on paljon sotatantereita ja kriisipesäkkeitä, jotka ajavat ihmisiä pakosalle. Hän mainitsi esimerkkeinä Afganistanin, Nigerian ja erityisesti Jemenin, jotka on lähes unohdettu ja joissa miljoonia odottaa Egelandin mukaan nälkäkuolema, ellei humanitääristä apua kasvateta tuntuvasti.
Pakolaiset eivät ole mitään seikkailijoita. Pakolaisia ajaa toivottomuus ja pelko, ja parempaa elämää tavoitellessaan he ovat valmiita vaikka kuolemaan Välimerellä. Välimerellä kuolee kuukaudessa enemmän ihmisiä kuin mitä Berliinin muurilla kuoli kokonaisen sukupolven aikana.Pohjoismaisia avauksia kaivataan
Egeland puhui otsikolla Haastava ja epävakaa maailmantilanne sotineen, kriiseineen ja konflikteineen: onko pohjoismainen yhteistyö uhattuna?. Hän tähdensi, että Pohjoismaita odottaa renessanssi suhteessa kansainväliseen vastuunottoon, ja peräänkuuluttikin pohjoismaisia avauksia.
– Uskon aloitteellisuuteen, jollaista Pohjoismaat osoittivat 90-luvulla varsinkin YK:ssa. Sillä oli tuolloin suuri vaikutus. Pohjoismailla on vahva legitimiteetti humanitäärisinä ja ulkopoliittisina toimijoina. Nyt on uusien pohjoismaisten avausten aika.
Mutta mitä meidän sitten pitäisi tehdä, Egeland kysyi. Hänen mukaansa meidän tulisi pyrkiä luomaan mahdollisuuksia ja toivoa maissa, joista ihmiset pakenevat. Hän ehdotti jopa modernia Marshall-apua, jollaista Yhdysvallat tarjosi toisen maailmansodan jälkeen.
– Pakolaiset eivät ole mitään seikkailijoita. Pakolaisia ajaa toivottomuus ja pelko, ja parempaa elämää tavoitellessaan he ovat valmiita vaikka kuolemaan Välimerellä. Välimerellä kuolee kuukaudessa enemmän ihmisiä kuin mitä Berliinin muurilla kuoli kokonaisen sukupolven aikana.
Pohjoismaat hyviä konfliktinratkaisijoita
Egelandin puheenvuoro poiki paljon kommentteja Pohjoismaiden neuvoston jäseniltä, ja sitä seuranneessa keskustelussa pohdittiin kriisipesäkkeitä ja pakolaiskysymystä useista eri näkökulmista.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg totesi omassa puheenvuorossaan, että Pohjolalla on paljon annettavaa konfliktinratkaisussa. Hänen sanomansa oli, että Pohjoismaiden neuvoston on otettava vastuuta ja saatava Pohjoismaiden hallitukset tekemään yhteistyötä.
– Nyt eletään rauhatonta aikaa, ja juuri siksi Pohjoismaiden neuvosto on niin tärkeässä roolissa. Parlamentaarisen ulottuvuuden merkitys kasvaa entisestään. Ulko-, turvallisuus-, puolustus- ja EU-politiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin ja foorumeihin liittyvä parlamentaarinen yhteistyö voi kääntää kehityksen paremmaksi, Lundberg sanoi. Hän oli myös hyvillään siitä, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on käynnistänyt maahanmuuttoon ja kotouttamiseen keskittyvän pohjoismaisen yhteistyöhankkeen.
