Nykyisin joka viides tanskalaisopiskelija keskeyttää ammatillisen koulutuksensa, ja suuntaus on sama myös Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikkojen mielestä pudokkaita on liikaa, joten he käyvät nyt ongelman kimppuun. Poliitikot tekevät yhteisen ehdotuksen, jonka tavoitteena on saada nykyistä useampi nuori suorittamaan koulutuksensa.

– Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta nuoret eivät keskeyttäisi koulutustaan. Globalisaatioon on varauduttava kartuttamalla tietämystä ja kouluttautumalla. Ulkomaisen kilpailun vuoksi meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että vain 80 prosenttia nuorista suorittaa koulutuksensa. Nyt onkin keksittävä keinot koulutuksen läpäisyasteen parantamiseksi, toteaa Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsen Tommy Tabermann (sd).

– Pohjoismaiden hallitukset asettavat nuorille suuria koulutusvaatimuksia. Mielestämme näin pitääkin tehdä, mutta koulutuksen suorittamisesta on samalla tehtävä nuorille mahdollisimman houkuttelevaa. Pohjoismaiden koulutusjärjestelmillä on niin paljon yhteistä, että vastavuoroinen oppiminen kannattaa, Tommy Tabermann toteaa viitaten siihen, että esimerkiksi Suomessa on suhteellisesti suurempi koulutuksen läpäisyaste kuin muissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden neuvoston päätöstä pudokasongelman torjumisesta tukee yli 25 pohjoismaista lausunnonantajaa, joiden joukossa on oppilaitoksia ja koulutusyhdistyksiä. Lausunnonantajat tähdentävät, että pudokkaiden lukumäärään vaikuttaa suuresti akateemisuuden aste.

– Koulusta tulee nykyään yhä kirjapainotteisempi. Tämä taas johtaa siihen, että lukivaikeuksista kärsivät ja kaksikieliset voivat pudota kärryiltä jo peruskoulussa, ja lopputulos tiedetään. Meidän onkin parannettava teorian ja käytännön välistä vuorovaikutusta ja yhteyttä, jotta ammatillista koulutusta suorittavat oppilaat eivät keskeyttäisi opintojaan.

– Paljon huomiota saaneissa PISA-tutkimuksissa valotetaan vain joitakin määrällisiä muuttujia, mutta Pohjoismaissa on niiden lisäksi erityispiirteitä, -vahvuuksia ja -haasteita, joita ei lainkaan mitata PISA-tutkimuksissa. Koko koulujärjestelmää ei siten pidä rakentaa PISA-tutkimuksissa pärjäämisen varaan. Juuri tätä pyydämmekin nyt opetusministerien tarkastelevan, Tommy Tabermann toteaa lopuksi.

Koulutusjärjestelmän pudokasongelman torjumiseen keskittyvä uusi ehdotus käsitellään Pohjoismaiden neuvoston vuotuisessa istunnossa Helsingissä 29. lokakuuta.