– EU:n kalastuspolitiikka on jo pitkään ollut fiasko, joten sitä ilahduttavampaa onkin, että unioni on nyt uudistamassa politiikkaansa, Islannin pohjoismainen yhteistyöministeri Katrin Jakobsdottir totesi keskustelun aluksi. EU-komissio julkisti 22. huhtikuuta vihreän kirjan yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta 1. tammikuuta 2013 alkaen.

– Kala on keskeinen osa lähes puolen miljardin eurooppalaiskuluttajan ravitsemusta, ja se on myös jatkossa Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan keskeinen painopistealue, valiokunnan ruotsalainen esittelijä Ann-Kristine Johansen totesi.

Kala on aiheena myös riskianalyysissa, jonka Pohjoismaiden ministerineuvoston tämän vuoden puheenjohtajamaa Islanti on käynnistänyt. Riskikartta koskee Norjan ja Färsaarten sekä Islannin ja Grönlannin välisiä merialueita, ja sitä laadittaessa kerätään tietoja vaaravyöhykkeellä olevista luontokohteista ja haavoittuvista alueista sekä lisäksi merikarttoja, riskinarviointeja ja toimenpidesuunnitelmia. Pohjoismaiden neuvostossa on suuri yksimielisyys tämänkaltaisen analyysin tarpeellisuudesta.

– Ei tarvitse olla ilmastontutkija nähdäkseen, että jokin on hullusti, tanskalainen Niels Sindal sanoi puhujakorokkeelta. – Grönlannissa vierailee tulevina vuosina meriteitse noin 50 000 ihmistä, mikä asettaa suuria valmius- ja turvallisuusvaatimuksia. Kaikki Pohjoismaat ovat hyvin kiinnostuneita alan pohjoismaisesta koordinoinnista esimerkiksi Arktisessa neuvostossa, hän jatkoi.

Grönlannin pohjoismainen yhteistyöministeri Palle Christiansen korosti riskialueiden tutkimuksen tärkeyttä ja tähän liittyen sitä, että arktisen yhteistyön budjettia oli kasvatettu ja että Arktis sisältyy Pohjoismaiden ministerineuvoston globalisaatioaloitteisiin kuuluvaan huippututkimusaloitteeseen.

Jens Maseng
jens@norden.no