Kyytiä työmarkkinoiden rajaesteille

03.02.18 | Uutinen
Eva Tarselius Hallgren
Photographer
Matts Lindqvist
Pohjoismaiden vapaata liikkuvuutta rajoittavat yhä esimerkiksi työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän rajaesteet. Rajaesteneuvosto pyrkii nyt ratkomaan ongelmia uuden puheenjohtajansa Eva Tarselius Hallgrenin johdolla. Neuvosto on saanut täksi vuodeksi entistä laajemman toimeksiannon.

Rajaesteneuvosto piti aloituskokouksensa Malmössä 1.–2. helmikuuta ja linjasi vuoden 2018 työskentelyä. Neuvosto päätti pyrkiä ratkomaan määrätietoisesti aiempia, muun muassa työmarkkina-alalla todettuja rajaesteitä. Tavoitteena on poistaa mahdollisimman monta estettä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

– Esimerkiksi työmarkkina-alalla on monia Ruotsin priorisoimia esteitä, joihin haluamme löytää ratkaisun. Työ niiden parissa jatkuu, ja toivottavasti ratkaisuja löytyy vuoden aikana. Aiomme myös tarttua esteisiin, jotka ovat olleet ratkaisematta rajaesteneuvoston perustamisvuodesta 2014 lähtien ja joita on ilmennyt vuosien varrella, sanoo neuvoston uusi ruotsalainen puheenjohtaja Eva Tarselius Hallgren.

Ruotsi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa ja myös rajaesteneuvoston puheenjohtaja.

Laajennettu toimeksianto

Pohjoismaiset yhteistyöministerit laajensivat rajaesteneuvoston toimeksiantoa vuodeksi 2018. Uusi toimeksianto antaa neuvoston kansallisille edustajille lisää vapauksia esimerkiksi kokousten järjestämiseen vastuuministerien ja muiden toimijoiden kanssa, jotka voivat edistää rajaesteiden ratkaisemista.

– Rajaesteneuvosto saa toisin sanoen lisävaltuuksia. Meidän on lisättävä verkostoyhteistyötä yhteistyöministerien, viranomaisten ja ministeriöiden virkamiesten kanssa, koska juuri he vastaavat viime kädessä esteiden ratkaisemisesta. Uuden toimeksiannon mukaan elinkeinoasioiden painoarvoa on kasvatettava, ja aiomme kohdistaa niihin erityishuomiota, Eva Tarselius Hallgren sanoo.

Kokeneita jäseniä

Rajaesteneuvoston tämän vuoden kokoonpano koostuu rutinoituneista henkilöistä, joista monilla on monivuotinen ministeritausta. Mukana ovat muiden muassa Kimmo Sasi sekä tanskalainen Bertel Haarder ja islantilainen Siv Friðleifsdóttir.

– Kokoonpano vaikuttaa hyvin dynaamiselta. Moni on ollut pitkään mukana ja tuntee hyvin rajaestetyön sekä muun pohjoismaisen yhteistyön. Uskon, että tästä tulee tosi hyvä vuosi, Eva Tarselius Hallgren toteaa.

Hän painottaa myös, että rajaesteneuvoston uusi toimeksianto velvoittaa maita pyrkimään jäsenvalinnoissa entistä tasaisempaan sukupuolijakaumaan. Kahdeksan kansallisen jäsenen lisäksi mukana ovat Pohjoismaiden neuvoston Pyry Niemi sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

Rajaesteneuvosto rajatarkastuksen kohteena

Rajaesteneuvosto sai ennen aloituskokousta omakohtaista kokemusta käytännön rajaesteestä. Neuvosto matkusti Malmöhön Kastrupin lentoasemalta Tanskasta, ja Malmön edustalla Hylliessä heille tehtiin rajatarkastus. Ruotsin poliisi tarkastaa Hylliessä yhä kaikkien matkustajien henkilöllisyyden, mikä tarkoittaa tuhansille pendelöijille muutamien minuuttien päivittäistä lisäpysähdystä.

Rajaesteneuvosto sai matkan aikana tilannepäivityksen Petter Hartmanilta, joka pendelöi väliä päivittäin. Hän kertoi neuvostolle rajaesteiden ja rajatarkastusten varjopuolista. Hartman on toimitusjohtajana Juutinrauman alueella toimivassa yrityksessä ja rekrytoi henkilöstöä sekä Tanskasta että Ruotsista. Hartmanilla oli poliitikoille tällaisia terveisiä:

– Uusia rajaesteitä tulee jatkuvalla syötöllä, joten nämä asiat ovat aina ajankohtaisia. Ellei tahtia kiihdytetä, vanhoja rajaesteitä ei ehditä poistaa ennen uusien syntymistä. Mielestäni tärkeintä olisi keskittyä sosiaalivakuutus- ja veroasioihin.


Rajaesteneuvosto on poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvosto aloitti toimintansa vuonna 2014.