EHU:n johtoryhmän puheenjohtaja Per Unckel puhui maanpaossa toimivan yliopiston ainutlaatuisuudesta ja sen toiminnan tukemisen tärkeydestä. Yliopisto on saanut apua useilta mailta ja järjestöiltä, viimeksi tämän vuoden helmikuussa, jolloin Varsovassa pidettiin ulkoministerien ja lahjoittajien kokous. Osallistujat ilmaisivat tukensa EHU:lle, ja yliopistolle onnistuttiin keräämään yli neljä miljoonaa euroa. Uutena lahjoittajana tuli mukaan muun muassa Iso-Britannia.

– Toivomme nyt saavamme lisää yksityisiä lahjoittajia saattaaksemme yliopiston saaman yksityisen ja julkisen tuen tasapainoon ja varmistaaksemme lahjoitusten jatkuvuuden, Unckel sanoi.

Varojen keräämiseksi on käynnistetty yksityisiin lahjoittajiin keskittyvä kampanja. Riittävän suurien summien kerääminen yksityisiltä ei ole helppoa, mutta muun muassa henkilökohtaisten tapaamisten avulla toivotaan löydettävän henkilöitä, jotka ovat halukkaita tukemaan EHU:ta, kampanjan vetäjä Darius Udrys kertoi.

Yliopistolla on ollut alueella erityisen suuri poliittinen merkitys kuluneen vuoden aikana, mikä johtuu ennen kaikkea Lukašenkon uudelleenvalinnasta ja sitä seuranneista raakuuksista. Joulukuun 19. pidettyjen vaalien jälkeen pidätettiin muun muassa useita EHU:n opiskelijoita ja opettajia. Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto tuomitsivat raakuudet, ja ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Asgrimsson lähetti kirjeen Valko-Venäjän ulkoministerille vaatien pidätettyjen opiskelijoiden vapauttamista, mutta ulkoministeri ei ole vastannut viestiin.

Opiskelijoiden kiinnostus EHU:ta kohtaan on kasvanut, mutta Valko-Venäjän talouskriisi on samanaikaisesti heikentänyt heidän opiskelumahdollisuuksiaan. Kiireellisiä tapauksia varten on perustettu rahasto, josta voidaan myöntää varoja EHU:ssa opiskeluun muista valkovenäläisistä yliopistoista erotetuille opiskelijoille. Talouskriisi on heikentänyt yleisesti EHU:n opiskelijoiden mahdollisuuksia suoriutua opiskelukustannuksistaan.

European Humanities University (EHU) perustettiin vuonna 1992 Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin, mutta maan viranomaiset sulkivat sen vuonna 2004, minkä jälkeen yliopisto siirtyi Vilnaan. Yliopiston toiminta edistää alueen demokraattista kehitystä ja parantaa samalla Valko-Venäjän demokratiakehityksen edellytyksiä.

EHU:n toiminta on lahjoitusten ja kansainvälisen yhteisön tuen varassa. Yliopisto saa nykyään tukea EU:lta, monien Euroopan maiden hallituksilta, Yhdysvaltain hallitukselta, Pohjoismaiden ministerineuvostolta ja yksityisiltä säätiöiltä. Pohjoismaiden ministerineuvosto hallinnoi EHU:n erityisrahastoa ja huolehtii toiminnan avoimuudesta ja rahojen ohjautumisesta oikeaan tarkoitukseen.

Mads Meinert Jensen
Puhelin +45 33 96 02 11
Sähköposti mame@norden.org