Pohjoismaiden neuvoston istunnon huippukokouksen teemana on tänä vuonna pohjoismaisten yhteiskuntien avoimuus. Samaa aihetta puitiin nuorta Pohjolaa ja kulttuurista monimuotoisuutta koskeneessa keskustelussa, joka käytiin Kööpenhaminan Kuninkaallisessa kirjastossa 31. lokakuuta. Keskustelussa pohdittiin, mitkä ovat Pohjoismaiden yhteiset piirteet monimuotoisessa maailmassa.

Monikielinen paneeli tarkasteli vanhoillisuuden, identiteetin, monikulttuurisuuden ja ihmisoikeuksien kaltaisia käsitteitä täällä Pohjantähden alla.

– Jos yhteiskunnilta halutaan avoimuutta ja monimuotoisuutta, kaikkien tulee voida olla mukana. Myös tällaisten ulkopuolelta tulleiden kuten minun, sanoi Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri Manu Sareen omassa puheenvuorossaan.

Ministerin mukaan Pohjolan avoimuuden kanssa jouduttiin toden teolla vastatusten Utøyan tragedian jälkeen 22. heinäkuuta. Siinä hyökättiin monikulttuurista Pohjolaa vastaan, ja vastakaikua on saatu ympäri maailmaa.

– Koin tuolloin, että olemme kaikki pohjoismaalaisia. Juuri se on pohjoismaisuuden kaunis pohjasävel. Ja todella monet haluaisivat olla osa tätä yhteisöä, Sareen sanoi.

Keskusteluun osallistui myös Norjan demarinuorten puheenjohtaja Eskil Pedersen, joka itse oli Utøyalla. Hän korosti, että perinteitä ja uutta voidaan vallan hyvin vaalia samanaikaisesti.

– Demokratia ja tasa-arvo ovat Pohjoismaiden tunnuspiirteitä, mutta kulttuuri kehittyy koko ajan. Eilen vieraalta tuntuneet asiat ovat huomenna tuttuja, hän sanoi keskustelussa, jossa etsittiin kuumeisesti Pohjoismaiden yhteisiä nimittäjiä.

Pohjoismaiden neuvoston presidentin Bertel Haarderin mukaan Peppi Pitkätossu on yhdistänyt Pohjolaa paljon enemmän kuin Pohjoismaiden neuvoston istunnot. Väitteen ruumiillistumana oli nykypäivän Peppi, norjalainen lavakoomikko Shabana Rehman.

Pakistanilaissyntyinen Shabana loi käsitteen "Mullahin nosto", kun hän riuskan sielunsiskonsa tavoin teki parhaansa horjuttaakseen auktoriteetteja ja pessimistejä nostamalla terrorismista epäillyn Mullah Krekarin ilmaan kaiken kansan nähden. Hän osoitti myös Kööpenhaminan keskustelutilaisuudessa pitämässään esityksessä, että pelko voidaan riisua monella tapaa ja että identiteetti on elävä suure, jolle haastaminen ja leikki tekevät hyvää.

Monikulttuurinen leikki on kuitenkin loppu, uskoo tanskalainen sosiologi Peter Duelund. Hänen mukaansa meidän on palattava kulttuurienvälisyyteen, joka perustuu vahvaan yksilölliseen ja kansalliseen identiteettiin.

Pohjoismaisissa identiteeteissä ei vaan ole suuria eroja, kuittasi hänen ruotsalainen kollegansa Henrik Berggreen.

– Globaalista näkökulmasta me siis olemme aika yksimielisiä täällä Pohjolassa ja tarkastelemme maailmaa paljolti samalla tavalla, hän summasi keskustelun.

Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta tekee tämän vuoden istunnossa useita ehdotuksia siitä, miten Pohjoismaat voivat edistää kotoutumista ja kansalaisuutta. Yksi niistä koskee pohjoismaisen kotouttamisbarometrin käyttöönottoa.

Keskustelutilaisuus oli osa pohjoismaisen kulttuurisopimuksen 40-vuotisjuhlia.

Louise Hagemann
Puhelin +45 33 96 03 31
Sähköposti loha@norden.org