Tehdyt toimenpiteet

Naapurikielet vaikeita suurkaupungeille

14.01.2005

Tukholman ja Kööpenhaminan asukkaat ymmärtävät huonoimmin muita pohjoismaisia kieliä. Tämä käy ilmi kielen ymmärtämistä käsitelleestä tutkimuksesta, joka esiteltiin Kööpenhaminassa torstaina ja jonka Pohjoismainen kulttuurirahasto on rahoittanut. Lähes kaksi tuhatta lukiolaista ja heidän vanhempiaan on osallistunut tutkimukseen ja tulokset osoittavat, että nuori sukupolvi osaa naapurikieliä paljon huonommin kuin heidän vanhempansa. Norjalaiset ja färsaarelaiset ovat parhaimpia Pohjoismaissa, kun taas tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat heikoimpia. Tanskan kulttuuriministeri Brian Mikkelsen korosti naapurikielten ymmärtämisen tärkeyttä ja Tanska priorisoikin aihetta Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudellaan. - Paras tapa oppia muita kieliä on hallita äidinkielensä hyvin, hän totesi avajaispuheessaan. Tutkimusprojektin johtajana toiminut Lars-Olof Delsing Lundin yliopistosta haluaa enemmän naapurikielten opetusta kouluihin, opettajakoulutuksen uudistamista ja naapurimaiden televisio-ohjelmia kaikkialle Pohjolaan. Torstain kielikonferenssissa esiteltiin myös tutkimus, joka kartoitti lainasanojen käyttöä pohjoismaisissa kielissä. Tulosten mukaan islantilaiset ovat säilyttäneet oman kielensä parhaimmin englannin vaikutuksilta, vaikka Islannissa käytetään englannin kieltä eniten muihin Pohjoismaihin verrattuna. Skandinaavit ovat 30 vuoden kuluessa moninkertaistaneet lainasanojen määrän, tällä hetkellä englanninkielisiä lainasanoja on 1,2 prosenttia.