Naisille enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä

03.10.16 | Uutinen
De nordiske ligestillingsmininstre
Photographer
Anna Rosenberg
Pohjoismaiden tasa-arvoministerien tilaaman tuoreen raportin mukaan naispuoliset turvapaikanhakijat saavat Pohjoismaissa useammin kielteisen päätöksen kuin miehet. Ministerit haluavat nyt selvittää tilanteen syyt ja varmistaa, että naisten ja miesten turvapaikkaperusteet punnitaan yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti.

Pohjoismaat vastaanottivat viime vuoden pakolaiskriisin aikana enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aikaisemmin, ja enemmistö heistä oli poikia ja miehiä.

Miesten osuus Pohjoismaista vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneista oli 70–80 prosenttia.

Miehille myönnettiin siten määrällisesti enemmän oleskelulupia kuin naisille, mutta miesten osuus oli suurempi myös suhteellisesti. Tämä ilmenee selvityksestä, jonka Tampereen yliopiston tutkija Outi Lepola on tehnyt Pohjoismaiden tasa-arvoasiain ministerineuvoston toimeksiannosta.

Sama kaava

Suomessa oleskeluluvan sai 55 prosenttia sitä hakeneista naisista ja 60 prosenttia miehistä. Tanskassa naisten osuus oli 79 prosenttia ja miesten 87 prosenttia. Sama kaava toistuu kaikissa Pohjoismaissa, mutta pienin ero on Ruotsissa. Siellä oleskeluluvan sai 77 prosenttia sitä hakeneista naisista ja 79 prosenttia miehistä.  

– Olen yllättynyt tuloksesta, koska kaikki Pohjoismaat ovat pyrkineet ottamaan tasa-arvon huomioon turvapaikkaprosesseissa, tasa-arvoministeri Juha Rehula totesi Vantaalla pidetyssä ministerikokouksessa 3. lokakuuta.

Syyt selvitettävä

Tasa-arvoministerien mukaan nyt on selvitettävä, miksi naiset saavat enemmän kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

 – Selvityksessä esitetään tärkeitä kysymyksiä, joihin meidän on vastattava, Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Regnér sanoi.

Hänen mukaansa Ruotsin maahanmuuttoviraston tekemä analyysi on osoittanut, että virastolla on ollut perheen päähenkilöstä stereotyyppinen käsitys, jonka perusteella miehestä on tehty ”päähakija”. Sittemmin virasto on panostanut sukupuolinäkökulmaan.

– Kaikilla turvapaikanhakijoilla on tietysti oikeus yksilölliseen arviointiin, Regnér korosti.

Raportin mukaan kaikilla Pohjoismailla on hyviä esimerkkejä siitä, miten ne ovat onnistuneet suojelemaan turvapaikkaa hakeneita hädänalaisia naisia ja kartuttamaan tietämystä sukupuoleen perustuvasta vainosta, kuten pakkoavioliiton tai kunniaväkivallan riskistä.

Lasten kuullen kertomista vältettävä

Raportissa huomautetaan kuitenkin myös järjestelmän puutteista. Yksikään Pohjoismaa ei esimerkiksi automaattisesti takaa sitä, että naispuolista turvapaikanhakijaa puhuttelee naispuolinen virkamies, vaikka tämä on UNHCR:n suositus.

Jotkin Pohjoismaat eivät ole myöskään onnistuneet selventämään naispuolisille turvapaikanhakijoille, että näillä on oikeus tulla puhutelluiksi ilman miesten ja lasten läsnäoloa, mikä sekin on UNHCR:n vaatimus.

 – Norjassa on itsestään selvää, että naisten ei tarvitse kertoa turvapaikkaperusteitaan lasten kuullen. Tarkoituksena on suojella lapsia ja antaa naisille mahdollisuus kertoa kaikki, sanoi valtiosihteeri Kai-Morten Terning, joka edusti kokouksessa Norjan tasa-arvoministeriä.

Kotouttamisyhteistyötä

Pohjoismaisessa yhteistyössä panostetaan nyt vahvasti uusien maahantulijoiden kotouttamiseen.

Tasa-arvoministerit tähdensivät tiedostavan politiikan tärkeyttä, jotta naiset ja miehet pääsisivät asettumaan Pohjoismaihin yhtäläisin ehdoin.

Kaikki maat ovat nimittäin havainneet suuria sukupuolieroja siinä, miten uudet maahantulijat osallistuvat opintoihin ja siirtyvät työelämään.

Tanskan tasa-arvoministeri Ellen Trane Nørby huomautti, että kaikille uusille maahantulijoille on annettava tietoa naisten oikeuksista.

– Heille pitää kertoa heti kättelyssä, että tasa-arvo on perusarvo, joka edellyttää naisten ja miesten yhtäläistä kunnioittamista. Lisäksi heille pitää kertoa perusoikeuksista, kuten siitä, että heillä on oikeus erota, että naisiin kohdistuva väkivalta on kiellettyä ja että naiset ovat yhtä tervetulleita työmarkkinoille kuin miehet, hän sanoi.

Ministerit päättivät kokouksessaan myös käynnistää useita toimia, joilla pyritään lisäämään miesten osallistumista tasa-arvopolitiikkaan. Iltapäivällä ministerit saivat vieraiksi Baltian maiden tasa-arvoministerit, jotka osallistuivat seksismiä ja vihapuhetta koskeneeseen keskusteluun.