Tehdyt toimenpiteet

NordBio tähyilee pohjoismaisen biotalouden tulevaisuuteen

Pohjoismaiden ministerineuvoston NordBio-ohjelman päätöskonferenssi ”Minding the future – Bioeconomy in a changing Nordic reality” pidettiin Reykjavikissa 5.–6. lokakuuta. Ohjelman merkittävistä tuloksista voidaan mainita lukuisat uudet tuotteet, innovaatiot ja biotalousalan yrittäjät. Yhtä tärkeää on ollut ohjelmalla saavutettu strateginen edistys, joka auttaa vahvistamaan pohjoismaisen yhteistyön vaikutusmahdollisuuksia eurooppalaisessa ja kansainvälisessä politiikassa, parantamaan asemiamme eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta kilpailtaessa sekä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla.

17.10.2016

Kestävä tuotanto ja luonnonvarojen käyttö

NordBio-ohjelmassa omaksuttiin kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka saattoi yhteen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioalan asiantuntijoita, teollisuuden edustajia sekä poliittisia päättäjiä kestävän tuotannon ja biologisten luonnonvarojen käytön edistämiseksi.

Hankkeiden tulokset vaihtelevat luonnonvaroja ja niiden käyttöä koskevan tietopohjan karttumisesta uusiin opetus- ja tutkimusmenetelmiin, resurssitehokkuuden paranemiseen ja innovatiiviseen tuotekehitykseen. Vuonna 2017 pohjoismainen biotalouspaneeli esittelee ehdotuksensa pohjoismaiseksi biotalousstrategiaksi.

NordBion viisi päähanketta olivat Biophilia, jossa ruokittiin luovien opetusmenetelmien avulla kiinnostusta tieteeseen, innovointiin ja yrittäjyyteen; ERMOND, joka keskittyi ekosysteemien sietokyvyn vahvistamiseen luonnononnettomuuksien varalta; Innovation in the Nordic bioeconomy, jonka tavoitteena oli edistää tuotekehitystä ja kestävää ruoantuotantoa, sekä Marina, joka edisti päästöjen vähentämistä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä meriteollisuudessa. Woodbio-hankkeessa taas pyrittiin optimoimaan Pohjoismaiden metsäteollisuudessa syntyvän biomassan tuotantoa ja käyttöä.

Olemme saavuttaneet strategista edistystä, joka auttaa vahvistamaan vaikutusmahdollisuuksiamme eurooppalaisessa politiikassa, parantamaan asemiamme eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta kilpailtaessa sekä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla.

”NordBio on synnyttänyt lukuisia uusia tuotteita, innovaatiota ja biotalousalan yrittäjiä”, totesi Sveinn Margeirsson, joka on toimitusjohtajana islantilaisessa elintarvike- ja biotekniikka-alan tutkimus- ja kehitysyhtiössä Matísissa. ”Olemme saavuttaneet strategista edistystä, joka auttaa vahvistamaan vaikutusmahdollisuuksiamme eurooppalaisessa politiikassa, parantamaan asemiamme eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta kilpailtaessa sekä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla.”

 

Täysi hyöty biomassasta

Tanskan teknillisen yliopiston professori ja pohjoismaisen biotalouspaneelin jäsen Lene Lange puhui biotalouden sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta potentiaalista ja kehotti Pohjoismaita ottamaan vetovastuun vahvan ja kestävän globaalin biotalouden kehittämisessä. ”Biotalous on elintärkeää, koska meidän on muutettava toimintatapojamme”, hän sanoi.

”Päästöjen vähentäminen vaatii fossiilisten luonnonvarojen korvaamista uusiutuvilla. Meidän on myös opittava hyödyntämään biologisia luonnonvaroja nykyistä paremmin, koska vähintään 40 % niistä päätyy yhä jätteeksi. Optimistinen viesti tässä on se, että biotalouden täyden potentiaalin hyödyntäminen mahdollistaisi maapallon kohta 9 miljardin ihmisen ruokkimisen.”

Biotalouden täyden potentiaalin hyödyntäminen mahdollistaisi maapallon kohta 9 miljardin ihmisen ruokkimisen.


Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on kehittää monialaista biotaloutta, joka vahvistaa alueellista ja paikallista talouskasvua ja luo työpaikkoja maaseudun koulutetuille ihmisille. ”Kestävässä kehityksessä ei ole kyse vain luonnonvaroista ja taloudesta, vaan myös yhteiskunnista ja paikallisyhteisöistä”, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten totesi avajaispuheessaan.

”Tekninen kehitys ja globalisaatio ovat panneet paikallistaloudet ahtaalle. Aivan liian monessa paikassa korjataan yltäkylläisiä luonnonvaroja ja viedään niitä maasta ilman sen kummempaa prosessointia ja lisäarvon luomista.”

Kestävässä kehityksessä ei ole kyse vain luonnonvaroista ja taloudesta, vaan myös yhteiskunnista ja paikallisyhteisöistä.

 

Uuden biotalouden toteuttaminen

Konferenssin puhujat kaipasivat selkeitä pohjoismaisia strategioita ja biotalouspolitiikkoja, vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja yrittäjyysfokusta, julkisten ja yksityisten investointien tuntuvaa kasvattamista sekä joustavaa ja innovatiivista koulutusjärjestelmää. ”Voi olla, että biotaloussiirtymä onnistuu vain tieteen lukutaitoa ja tutkimusviestintää parantamalla”, kouluttaja ja futuristi Bryan Alexander pohti.

”Kestävän biotalouden syöteprosessit kehittyvät jatkuvasti”, sanoi puolestaan Reykjavikin yliopiston rehtori Ari Kristinn Jónsson. ”Koulutusjärjestelmämme tulee olla joustava ja valmis tarjoamaan opiskelijoille tarvittavat innovointivalmiudet. Meidän on annettava ihmisille valmiudet hyödyntää mutkikkaita teknisiä konsepteja, kuten selluloosan bioprosessointia, markkinakelpoisten tuotteiden kehityksessä.”

Saksan biotalousneuvoston puheenjohtajan Christine Langin mukaan selkeä viestintä on ensiarvoisen tärkeää, jotta uudesta biotaloudesta tulisi yleisesti hyväksyttyä. ”Biotaloudesta pitäisi tehdä olennainen osa vastuullisuusajattelua – kestävän kehityksen tavoitteita ja kiertotaloutta”, hän korosti.

”Lisäksi on käytävä vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa, koska biotaloussiirtymä ei ole mahdollinen ilman sen tukea.”

Biotalousalan nuoret kyvyt – kuten Haraldur Hugosson ja Ásdís Ólafsdóttir – puhuivat konferenssissa innostuneesti yhteiskunnan ja ympäristön tasapainoisen suhteen tärkeydestä. ”Tarvitsemme sukupolven, joka haluaa aidosti eikä vain pakon edessä kohdella planeettaa paremmin”, kiteytti Ásdís Ólafsdóttir.

Konferenssi lyhyesti

Konferenssissa kuultiin esityksiä tuotekehityksestä, joka perustuu biologisten luonnonvarojen kestävään ja optimoituun käyttöön. Muista aiheista voidaan mainita pohjoismaisen biotalouden määritelmien ja kartoituksen kehittäminen, valmiuksien kehittäminen ja innovointi koulutusalalla sekä ekosysteemien sietokyvyn vahvistaminen luonnononnettomuuksien varalta. 

Yhteydenotot

Torfi Jóhannesson
Puhelin +45 29 69 29 33
Sähköposti torjoh@norden.org