Normeja rikkovat miehet tasa-arvon airuina

Islannin ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson kutsui konferenssia harjoitusleiriksi:

– Barbershop tarjoaa miehille oivalluksia, jotka mahdollistavat aktiivisen osallistumisen tasa-arvokeskusteluun. Muuten joudumme pelaamaan alivoimalla emmekä voi voittaa ottelua, hän sanoi avatessaan konferenssin.

Hän myös selvensi, että ottelussa ei pyritä vain varmistamaan Pohjoismaiden säilymistä tasa-arvoalan kansainvälisinä kärkimaina.

– Tiedämme, miten naisten oikeuksien kunnioittaminen ja naisten työmarkkinaosallistuminen on edistänyt hyvinvointiamme. Tavoitteenamme myös tulla entistä paremmiksi. Perimmäisenä tavoitteena on kuitenkin se, että tasa-arvo saavutetaan kaikissa maissa, Guðlaugur Þór Þórðarson sanoi.

Naiset lähtivät Volvolta 

Barbershop-konseptissa tarjotaan tilaisuus miestenväliseen tasa-arvokeskusteluun. Islannissa kehitettyä konseptia on testattu useissa yhteyksissä eri puolilla maailmaa.

Kööpenhaminassa järjestettiin 12. lokakuuta ensimmäinen Barbershop-konferenssi, josta vastasivat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja YK:n tasa-arvojärjestö.

Lavalla oli yritysjohtajia, kuten Volvon Peter Grönberg ja Ikean Sari Brody, jotka kertoivat yritystensä järjestelmällisestä tasa-arvotyöstä. Volvon ongelmana on ollut se, että naiset ovat kokeneet yrityskulttuurin vieraaksi ja vaihtaneet työpaikkaa. Nyt yrityksen kaikki miespuoliset huippujohtajat käyvät koulutuksen, jossa pyritään lisäämään tietoisuutta maskuliinisuuteen liittyvistä normeista.

– Jos haluamme olla alan paras ongelmanratkaisija, meidän on oltava luovia. Miesvaltainen johto tapaa keskittyä luovuuden sijasta hierarkioiden ylläpitoon. Luovuus mahdollistuu vasta sitten, kun johtoryhmät ovat monimuotoisempia ja kaikilla on uskallusta olla oma itsensä. Monet Volvon miesjohtajat kokevat sukupuolinormeihin keskittyvän koulutuksen muuttaneen heidän elämänsä, Peter Grönberg kertoi.

Tasajako on vasta ensiaskel

Ikealla on 150 000 työntekijää 29 maassa, ja sen tavoitteena on tasainen sukupuolijakauma kaikissa johtoryhmissä ja samapalkkaisuus viimeistään vuonna 2020.

– Se on kuitenkin vasta alkua, että kaikkien maiden johtoryhmissä päästään tasaiseen sukupuolijakaumaan. Sen jälkeen on jatkettava yrityskulttuurin kehittämistä. Kaiken lähtökohtana on käsitys tasa-arvosta perustavana ihmisoikeutena, Sari Brody sanoi.

Ikea kehittää yrityskulttuuria tarjoamalla tuoreille äideille ja isille palkallisia perhevapaita muun muassa Intiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa sekä rohkaisemalla erityisesti miehiä jäämään vapaalle.

Reykjavikin energiayhtiön toimitusjohtaja Bjarni Bjarnason kertoi yrityksensä järjestelmällisestä ja hedelmällisestä työstä, jossa on pyritty pääsemään kokonaan eroon naisten ja miesten välisistä perusteettomista palkkaeroista. Työ aloitettiin Islannin suuren pankkikriisin jälkeen.

Samapalkkaisuusstandardi yleistyy

Reykjavikin energiayhtiö on saanut pienennettyä naisten ja miesten välisen perusteettoman palkkaeron 8,4 prosentista 1,1 prosenttiin.

– Nollaan päästään vuoden lopussa. Olemme panostaneet paljon myös yrityskulttuuriin, mikä on parantanut tuottavuutta ja päätöksiä sekä lisännyt päätöksenteon avoimuutta. Kaikki kortit ovat pöydällä, eikä kenelläkään ole piilopyrkimyksiä, Bjarni Bjarnason sanoi.

Reykjavikin energiayhtiö on ollut mukana kehittämässä samapalkkaisuusstandardia, jota kaikki Islannin suuryritykset voivat käyttää perusteettomien palkkaerojen kitkemiseksi. Islannissa säädettiin aiemmin tänä vuotta samapalkkaisuuslaki.  

– Tasa-arvon toteuttaminen on toimivan johdon vastuulla, Bjarni Bjarnason summasi.

Insinööri, konsultti ja yritysjohdon tasa-arvokouluttaja Klas Hyllander vahvisti, että yritysten toimivaan johtoon on syytä kohdistaa painetta.

– Liike-elämässä tilanne on huonompi kuin muilla sektoreilla, ja toimitusjohtajat alisuoriutuvat tällä saralla. He eivät hyödynnä yrityksensä potentiaalia täysimääräisesti. Yhteiskunnalle käyvät kalliiksi yritykset, jotka sulkevat suuren osan väestöstä ulkopuolelle, Klas Hyllander sanoo.

Tytöt STEM-aineisiin ja pojat hoivaamaan 

Täyden potentiaalin – kuten tyttöjen korkean koulutustason – hyödyntäminen yrityksissä edellyttää sitä, että miehet hoitavat puoliksi kodin palkattomat työt, totesi Promundo-järjestön perustaja Gary Barker.

– Naiset tekevät kaikkialla maailmassa vähemmän palkkatyötä kuin miehet, ja ehdottomasti tärkein syy tähän on se, että naiset kantavat suuremman vastuun lasten ja kodin hoitamisesta, hän sanoi.

Poliittisen tärkeysjärjestyksen kärkeen pitäisi Gary Barkerin mukaan nostaa kaksi toimenpidettä: Nuoret pitäisi kasvattaa sukupuolesta riippumatta sekä perheen elättäjiksi että hoivavastuun kantajiksi. Tuoreet isät pitäisi lisäksi ”pakottaa” olemaan kotona lasten kanssa.

– Käytämme rutkasti aikaa siihen, että suostuttelemme tyttöjä suuntautumaan tekniikkaan. Mutta kuinka paljon poikia suostutellaan ammatillisesti ja yksityisesti kantamaan hoivavastuu? hän kysyi.

Isäkuukaudet tepsivät

Naiset kantavat suurimman vastuun lastenhoidosta niin kauan kuin naisten ja miesten välillä on palkkaeroja ja sukupuoliroolit ohjaavat vahvasti ihmisten elämää, Gary Barker perusteli. Tämän vuoksi perhevapaan on oltava täysin palkallinen, ja molemmille vanhemmille on varattava yhtä pitkä etuusjakso.

– Maat, joissa näin tehdään, etenevät tasa-arvoasioissa muita nopeammin. Tällaisia päätöksiä tekevät poliitikot tapaavat lisäksi uusia mandaattinsa, hän totesi.