Nuorisokysymyksiä Linnanmäellä

28.09.16 | Uutinen
Sillat Broar
Photographer
Anna Rosenberg
Töiden ja opiskeluiden vaivattomampi yhdistäminen. Nuorten köyhyysongelma näkyviin. Lisää julkisia yhteisvessoja tytöille ja pojille. Tässä kolme viestiä Helsingissä järjestetystä Sillat-Broar-nuorisokonferenssista.

Linnanmäen huvipuisto Helsingissä sulkee yleensä ovensa syksyksi. 26.–28. syyskuuta huvipuisto kuitenkin avautui yhteensä 150 henkilölle, jotka olivat matkustaneet paikalle kaikkialta Pohjolasta aina Grönlantia myöten.

Osallistujajoukko koostui työmarkkina-, sosiaali-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan parissa toimivista aikuisista ja nuorista, jotka tekivät kahden päivän ajan tiiviistä yhteistyötä - ja kokeilivat samalla Linnanmäen kuuluisaa vuoristorataa.

Ongelmat näkyviin!

Tavoitteena oli löytää poliittisia ratkaisuja monia Pohjoismaiden nuoria koskettaviin haasteisiin: työn löytäminen on vaikeaa, köyhyys nuorten joukossa kasvaa ja monilla on mielenterveyden ongelmia.

Aivan aluksi olisi hyvä, että Pohjoismailla olisi käytössään hyvää ja vertailukelpoista tilastotietoa, jonka perusteella osattaisiin arvioida, miten suurta joukkoa nuorisoköyhyys koskettaa, totesi Emilie Weski Norden-yhdistyksen nuorisoliitosta.

- Nuoret eivät näy köyhyyttä käsittelevissä tilastoissa, hän sanoi. 

Vasta sitten kun Pohjoismaiden nuorten pitkään jatkuvat opinnot, myöhäinen siirtyminen työelämään ja 18-25-vuotiaiden heikko taloudellinen tilanne kytketään toisiinsa, voidaan ryhtyä poliittisiin toimiin.

Toinen hyvä lähtökohta olisi se, ettei ihmisiä enää määriteltäisi sukupuolen mukaan.

Eroon sukupuolirooleista

- Aikuiset puhuvat niin paljon tytöistä ja pojista. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on kuitenkin oikeus olla joutumatta ahtaisiin määritelmiin ja tulla kohdelluiksi omina itsenään, sanoi tukholmalainen queer-aktivisti Hedwig Spindler.  

Se, että nuorilla olisi paremmat mahdollisuudet tehdä töitä opintojen ohella auttaisi todella paljon niitä nuoria, jotka leimataan ”liian kokemattomiksi ensimmäiseen työpaikkaan”, totesi puolestaan Dag Henrik Nygårds, oikeustieteiden opiskelija Bergenistä.

- Työpaikoilla pitäisi myös hyödyntää enemmän opiskelija-avustajia. Silloin ehkä vastavalmistuneet juristit eivät löytäisi itseään myymästä jäätelöä.

Yhdessä konferenssin työryhmistä pohdittiin sitä, miten kulttuurielämä voisi avautua enemmän nuorille ja maahanmuuttajille.

Hyvinvointia myös tulevaisuudessa?

Konferenssin ajatuksena oli innostaa yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneet nuoret tiiviimmin mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tämä osin sen tähden, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on laatinut strategian siitä, miten nuorten näkökulmat ja oikeudet voidaan jalkauttaa osaksi poliittista yhteistyötä.

Samalla Norden2020-hankkeeseen halutaan mukaan nuorisonäkökulma. Priorisointihankkeessa on kyse siitä, miltä pohjoismaiset hyvinvointivaltiot näyttävät tulevaisuudessa.

Konferenssin kuuden työryhmän viestit dokumentoitiin ja ne tullaan välittämään edelleen Pohjoismaiden ministerineuvostolle.

Konferenssin koollekutsujana toimi Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea NORDBUK, jonka puheenjohtaja Laura Ollilla oli jälkeenpäin tyytyväinen päivien antiin:

- Tämä on ollut intensiivinen ja antoisa tapahtuma, vaikka olemmekin käsitelleet suuria kysymyksiä lyhyessä ajassa. Nuorten haasteet Pohjolassa ovat niin samanlaisia, että olisi todella tyhmää, jos emme pyrkisi tekemään niiden ratkaisemiseksi yhteistyötä, Laura Ollila sanoo.

 

Tietoa konferenssista:

Konferenssi oli Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean NORDBUKin tämän vuoden pääpanostus. (NORDBUK on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvoa-antava ja koordinoiva elin pohjoismaisissa ja kansainvälisissä lapsi- ja nuorisopoliittisissa kysymyksissä.)

Konferenssi oli myös osa Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden ohjelmaa sekä kolmivuotista Norden 2020 -priorisointihanketta (Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin Pohjola 2020 – Mahdollisuuksien tasa-arvoa hyvinvoinnista, kulttuurista, koulutuksesta ja työstä).

Sillat-Broar-Bridges-konferenssin järjestäjänä toimi Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyökomitea NORDBUK ja ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Nuoran, Allianssin, Pohjoismaisen kulttuuripisteen, Kohtaamo-hankkeen, Nuorisotutkimusverkoston, Humakin, The NCoE JustEdin, Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen sekä Aluehallintoviraston kanssa.