Oikein suunnatut työmarkkinatoimet alentavat maahanmuuton kustannuksia

26.04.17 | Uutinen
Lærer med elever ved computer
Photographer
Yadid Levy / Norden.org
Nopea työmarkkinoille pääsy ei ole mikään ”pikaratkaisu” maahanmuutajien integroimiseksi Pohjoismaiden työmarkkinoille. Norjassa ja Tanskassa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan etenkin vähän koulutetuilla maahantulijoilla on muutaman vuoden työskentelyn jälkeen vaarana päätyä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Suurin kustannus turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa onkin työttömyydestä johtuva verotulojen menetys.

Vaikka tulija pääsisi nopeastikin töihin, integraatioprosessi uhkaa vaikeutua taas 5–10 vuoden kuluttua. Nämä hiukan yllättävätkin tulokset käyvät ilmi Nordregion uusimmasta Nordic Economic Policy Review -julkaisusta, joka esiteltiin Kööpenhaminassa 26. huhtikuuta 2017.  

- Maahanmuuttajien ja norjalaisen kantaväestön välisten erojen pitäisi kaiken järjen mukaan kaventua työmarkkinoilla mitä kauemmin maahanmuuttajat asuvat Norjassa. Tällä hetkellä suuntaus on kuitenkin täysin päinvastainen. Ero väestöryhmien välillä kasvaa 5–10 vuoden jälkeen, sanoo Knut Røed, yksi julkaisun norjalaisen tutkimusraportin kirjoittajista.   

Suurin riski joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle on niillä, jotka tulevat alhaisten työvoimakustannusten maista ja joiden koulutustaso on vaatimaton.

He työskentelevät yleensä epävarmoissa työsuhteissa ja heillä on suurempi riski loukkaantua tai joutua sairaslomalle.

Norjalaisella koulutuksella töitä Norjasta

Niillä maahanmuuttajilla, jotka hankkivat toisen asteen koulutuksen Norjassa, on raportin mukaan parempi mahdollisuus turvata asemansa työmarkkinoilla.  

- Tässä kuuma poliittinen vinkki. Koulutuspanostusten tulee olla tehokkaampia ja sosiaalivakuutusjärjestelmän työhön kannustavampi, sanoo Bernt Bratsberg, yksi julkaisun kirjoittajista.

Tanskassa maahanmuuttajat ovat ensimmäisten vuosien ajan ahkerasti mukana työelämässä, mutta ilmeisesti työt ovat lyhytaikaisia, sillä myös Tanskassa integroituminen työmarkkinoille heikkenee noin kymmenen vuoden jälkeen.

Työmarkkinoiden reunamilla

-  Moni asia viittaa siihen, että vaikka uudet tulijat pääsevät nopeasti kiinni työmarkkinoihin, he jäävät työmarkkinoiden reunamille. Tällöin heillä on vaarana joutua työttömäksi ja huonommat valmiudet löytää uutta työtä, sanoo Marie Louise Schultz-Nielsen, joka on kirjoittanut raportin Tanskaa käsittelevän osuuden.

Norjan ja Tanskan tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävä politiikka ei riitä. Jotta tulijat kiinnittyisivät kunnolla työmarkkinoihin, tarvitaan pitkäjänteisempi strategia koulutustason nostamiseksi ja kielitaidon parantamiseksi.

Ruotsissa moni turvapaikanhakija joutuu odottamaan töihin pääsyä pitkään. Puolet myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista on saanut kunnon työpaikan vasta viiden vuoden kuluttua. Tutkijoiden mukaan avain nopeaan työllistymiseen on ulkomailla suoritettujen tutkintojen nykyistä nopeampi hyväksyntä sekä koulutusohjelmien lisääminen aloilla, joilla on työvoimapula.

Työttömyys suurin julkinen meroerä

Tutkija Joakim Ruist on julkaisun loppuraportissa tehnyt laskelmia siitä, miten maahanmuuttajien vastaanottaminen on vaikuttanut julkiseen talouteen. Hän kiinnittää huomiota siihen, että suurin vaikutus ei synny kasvaneista kustannuksista, vaan menetetyistä verotuloista, kun tulijat eivät löydä töitä.   

Pohjoismaat voivat siis laskea maahanmuuton kustannuksia huolehtimalla eri tavoin tulijoiden sijoittumisesta työmarkkinoille.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on käynnistänyt yhteistyöohjelman maiden integraatiotyön tukemiseksi. Ohjelmakausi kestää vuoden 2018 loppuun ja sen budjetti on 40 miljoonaa kruunua.