Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sakari Karjalainen korosti konferenssin avajaispuheessa osaamiskolmion käytännön täytäntöönpanon tärkeyttä. Opetussuunnitelmia voisi esimerkiksi käyttää konkreettisina välineinä täytäntöönpanossa. Sivistys- ja opetustyöllä on kaiken kaikkiaan suuri vastuu yhteiskunnallisesta kehityksestä, Karjalainen jatkoi. Ala on Pohjoismaiden demokraattisten ja avointen yhteiskuntien tärkeä tukipilari, jota ei tule väheksyä.  

– Asia on erityisen ajankohtainen kriisin seuratessa toistaan ympäri maailmaa. Globalisaatio etenee ja varat ovat rajalliset, minkä vuoksi toteutettavien panostusten tulee tuottaa mahdollisimman suurta hyötyä. Osaamiskolmiossa kunkin osa-alueen tuottama hyöty kasvaa vuorovaikutuksessa muiden osa-alueiden kanssa, esitti Halldor Ásgrímsson konferenssissa pitämässään puheessa.

Useampi puhuja muistutti siitä, että osaamiskolmiossa on tärkeintä, että koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation välinen vuorovaikutus on jatkuvaa ja järjestelmällistä. Yksi heistä oli Ruotsin opetusministeriön neuvonantaja Bjarne Kirsebom, jonka mukaan kunkin osa-alueen kattava ja perusteellinen käyttö voi vaihdella yksittäisessä tapauksessa, mutta kaikkien kolmen sisällyttäminen työhön on tärkeää.

– Pohjoismaissa on paljon osaamiskolmion hengessä tapahtuvaa toimintaa, vaikka kaikki kolme osa-aluetta eivät olisikaan edustettuina, selitti Technopolis-yhtiön vanhempi konsultti Göran Melin. Technopolis on vertaillut osaamiskolmion alaisia strategioita ja toimintaa Pohjoismaissa. Pitkälti on kyse tulkinnasta.

Melinin mukaan osaamiskolmio-käsitettä käytetään järjestelmällisesti ja jatkuvasti oikeastaan vain Ruotsissa. Sitä vastoin kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta on strategioita, joihin osaamiskolmion kaikki osa-alueet sisältyvät järjestelmällisenä ja jatkuvana tekijänä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alaiselle laitokselle NordForskille osaamiskolmio on keskeinen käsite. NordForskin johtaja Gunnel Gustafsson korosti, että politiikan tulee kulkea käsi kädessä tutkimuksen kanssa. Vaikka eri kentät puhuvat eri kieliä, Gustafssonin mielestä näitä kieliä tulee voida kääntää. Huippututkimusaloite on yksi selkeimmistä pohjoismaisista esimerkeistä, jossa osaamiskolmio on edustettuna kokonaisuudessaan. Tätä työtä tulee kehittää myös tulevissa hankkeissa.

Lue ruotsinkielinen raportti "Kunskapstriangeln i Norden".

Lisätietoa huippututkimusaloitteesta sekä muista tutkimuksen ja koulutuksen globalisaatioaloitteista