Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan torjua väkivaltaista ääriliikehdintää
Syrjäytyminen alkaa usein jo elämän alkuvaiheilla, ja sen vuoksi Pohjoismaiden koulutusministerit haluavat päiväkotien ja koulujen vahvistavan kaikkien lasten ja nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– Elämme maailmassa, joka muuttuu ja on dynaamisempi kuin pitkiin aikoihin, ja meidän on tärkeää antaa tänne saapuville lapsille mahdollisimman hyvä alku elämään, Norjan osaamisministeri Torbjørn Røe Isaksen sanoi.
Demokratian edistäminen tärkeämpää kuin koskaan
Norja toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2017, ja maan osaamisministeri isännöi 4. toukokuuta Oslossa pidettyä ministerikokousta.
– Meillä on hyvä pohjoismainen perusta. Syrjäytyminen ja ääriliikehdintä ovat kuitenkin aikamme uhkia, ja nyt on tärkeämpää kuin koskaan edistää demokratiaa, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, totesi Torbjørn Røe Isaksen, joka oli kutsunut pohjoismaiset kollegansa koolle keskustelemaan koulutuksen tehtävästä vastakkainasettelun ja ääriliikehdinnän aikakaudella. Miten päiväkodit ja koulut voivat osaltaan edistää kaikkia osallistavaa yhteiskuntaa? Kuinka tärkeää kriittinen ajattelu ja pohdinta on kouluissa?
– Meidän kannattaa ajatella osallistamista kouluissa pohjoismaisella tasolla. Yhteiskuntamme ovat samanlaisia ja meillä on samoja haasteita, mutta toisaalta erilaisia kokemuksia. Esimerkiksi Ruotsilla on enemmän kokemusta kotouttamisesta kuin Suomella, totesi Suomen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Ruotsin korkeakoulu- ja tutkimusministeri Helene Hellmark Knutsson korosti koulun merkitystä demokratian vahvistamisen foorumina rauhattomana aikana.
– Meillä on yhteinen yhteiskuntamalli, jonka haluamme säilyttää, ja tässä yhteydessä Pohjoismaiden kokemusten- ja tiedonvaihto on tärkeää, Hellmark Knutsson sanoi.
Koulutuksen osuus radikalisoitumisen, väkivaltaisen ääriliikehdinnän ja vastakkainasettelun torjunnassa
Monet kansainväliset järjestöt ja tutkimuslaitokset (muun muassa Unesco, EU, Euroopan neuvosto ja OECD) pyrkivät vahvistamaan tietämystä koulutuksen osuudesta radikalisoitumisen, väkivaltaisen ääriliikehdinnän ja yhteiskunnan vastakkainasettelun torjunnassa. Monet maat sekä Pohjolassa että sen ulkopuolella haluavat vahvistaa koulutuksen osuutta tavoitteena edistää demokratiaa ja osallistumista, oppilaiden omaa kriittistä ajattelua ja koulun opetustehtävää.
Pohjoismaat sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti pyrkivät sekä itsekseen että yhdessä vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimia muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston Demokratia, osallisuus ja turvallisuus -ohjelman (DIS) kautta. Koulutusalalla on perustettu pohjoismainen verkosto, jossa on mukana ministeriöissä sekä valtion virastoissa ja laitoksissa näiden haasteiden parissa toimivia työntekijöitä.
– Huhtikuinen Tukholman isku jätti syvät jäljet. Myös me Ahvenanmaalla pyrimme torjumaan terrorismia osallistamisen kautta. Kieliopetus on yksi tärkeimmistä panostuksistamme. Meillä on alle 30 000 asukasta, mutta he edustavat yli sataa eri kansallisuutta ja puhuvat yli 60:ta eri kieltä. Priorisoimme sekä äidinkielen että ruotsin opetusta, Ahvenanmaan opetus- ja kulttuuriministeri Tony Asumaa kertoi.
Uudistettu entistä vahvempi pohjoismainen koulutusyhteistyö
Koulutus ja tutkimusvirkamieskomitea (ÄK-U) päätti helmikuussa käynnistää koulutusalan strategisen työn tavoitteena löytää konkreettisia vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
Konkreettisena toimena on perustettu korkean tason ryhmä, jonka tehtävänä on laatia raportti, joka sisältää selkeitä suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvoston uudistetusta, entistä vahvemmasta koulutusyhteistyöstä. Ryhmään kuuluvat Ruotsin entinen lukio- ja aikuiskoulutusministeri Aida Hadzialic, Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson ja Norjan osaamisministeriön ministeriöneuvos Petter Skarheim. Ryhmän raportin odotetaan valmistuvan marraskuussa 2017.
