Kestävän kehityksen toimikunnan istunnon yhteydessä Pohjoismaiden ministerineuvosto ja vuoden 2011 puheenjohtajamaa Suomi järjestivät 12. toukokuuta tilaisuuden, jossa tähyiltiin ensi vuonna järjestettävään Rio+20-kokoukseen ja keskusteltiin kestävän kulutuksen ja tuotannon tehtävästä vihreässä taloudessa.

Video: Tanskan ympäristöministerin Karen Ellemannin englanninkielinen haastattelu YK-kokousten yhteydessä 12. toukokuuta 2011

Lisäksi keskustelussa syvennyttiin naisten asemaan taloudessa ja kansalaisyhteiskunnan sekä kaikkien kansalaisten osallistamisen tärkeyteen luotaessa kestävää tulevaisuutta.

– Vihreässä taloudessa ei ole pelkästään kyse markkinoista ja vihreillä ratkaisuilla tienaamisesta. Tarvitaan käyttäytymismuutosta sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon mallien kehittämistä, Tanskan ympäristöministeri Karen Ellemann esitti oheistapahtumassa pitämässään puheessa yli satapäiselle YK-edustajista koostuvalle yleisölle.

Ellemann lisäsi, että ympäristöä säästävät julkiset hankinnat ovat välttämättömiä vihreässä taloudessa ja totesi myös, että jos maailman kaikki atk-laitteiden julkiset hankinnat toteutettaisiin Kööpenhaminan kunnan energiansäästöstandardien mukaisesti, energiaa säästyisi Unkarin kaltaisen maan vuotuista energiankulutusta vastaava määrä.

Samaa mieltä oli Euroopan ympäristökeskuksen johtaja Jacqueline McGlade.

– Tarvitsemme älykästä hallintoa erityisesti paikallisesti voidaksemme kulkea yhdessä kohti vihreää taloutta, McGlade kehotti omassa puheenvuorossaan.

Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Euroopan ympäristökeskuksen sunnuntaina järjestämän asiantuntijaseminaarin pohjalta McGlade korosti, että on tärkeää tarkastella intensiivisimmän kulutuksen aloja eli liikennettä, elintarvikkeita ja asumista.

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen tärkeyden tunnusti myös kestävän kehityksen veteraani, YK:n ympäristöohjelman entinen johtaja Ashok Khosla, joka kiitteli Pohjoismaiden työtä ruohonjuuriliikkeen tukemiseksi pyrittäessä edistämään kestävää kehitystä.

Khosla kuitenkin painotti, että naisten voimaantumiseen tulee keskittyä kohdennetummin.

– Yhden hiilidioksiditonnin päästövähennys maksaa 18–35 euroa parannettaessa energiatehokkuutta. Sama vähennys saavutetaan sijoittamalla 3,5–7 euroa tyttöjen koulutukseen, Ashok Khosla kertoi.

Hän kertoi myös norjalaisten rahoittamasta Intiassa toteutetusta hankkeesta, joka osoitti koulutuksen ja väestönsuunnittelun selkeän yhteyden. Khosla pitää aihetta maapallon säilymisen kannalta ratkaisevana, jotta ihmiskunta kykenisi vastaamaan kasvavan väestön tarpeisiin kuluttamatta loppuun kaikkia luonnonvaroja.

– 20-vuotiskaudella koulutuksen ja työpaikan saaneilla naisilla oli keskimäärin kaksi lasta. Heidän serkuillaan, joilla ei ollut näitä mahdollisuuksia, oli samana ajanjaksona keskimäärin yli kaksikymmentä lasta, Khosla totesi.

Tilaisuudessa puhuivat myös Etelä-Afrikan varaympäristöministeri Rejoyce Mabudafhasi, Yhdysvaltain kemianteollisuuden kattojärjestöä ja kansainvälistä kauppakamaria edustanut T.R Jacob and Associates -yhtiön Tom Jacob sekä Suomen ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Keskustelua johti tohtori Kaarin Taipale.

Michael Funch
Puhelin +45 33960332
Sähköposti mifu@norden.org

Mia Rahunen
Puhelin +45 33 96 02 61
Sähköposti mira@norden.org

Annika Lindblom
Suomen kestävän kehityksen toimikunta
annika.lindblom@ymparisto.fi