Thorvald Stoltenberg esitteli raporttinsa, jota kommentoi kolmen kansanedustajan muodostama paneeli. Eniten vastustusta herättivät ehdotus Islannin ilmatilan yhteispohjoismaisesta puolustuksesta ja ehdotus keskinäisestä turvallisuuspoliittisesta solidaarisuusjulistuksesta. Suomen entinen ulkoministeri ja Pohjoismaiden neuvoston viimevuotinen presidentti Erkki Tuomioja totesi, että on vaikea kuvitella Suomen osallistuvan Islannin ilmavalvontaan. Hänen mukaansa tehtävä kuuluu Natolle.

Rolf Gunnarsson, joka on Ruotsin puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunnan varajäsen, ei sen sijaan sulkenut kokonaan pois yhteispohjoismaisen ilmavalvonnan mahdollisuutta. Hän kuitenkin korosti, että asia ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

– Emme näe ihan heti Jas Gripen -koneita Keflavikissa, maltillisen kansanpuolueen kansanedustaja totesi. Hän edusti paneelissa porvarillista hallituskoalitiota.

Norjan entinen ulkoministeri ja puolustusministeri Thorvald Stoltenberg selosti paikan päällä raporttia, joka on parhaillaan käsiteltävänä Pohjoismaiden ulkoministeriöissä. Pohjoismaiden ulkoministerit tapaavat Reykjavikissa 9.–10. kesäkuuta, jolloin toivottavasti selviää, miten ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä jatketaan. Stoltenberg selosti kiistanalaista ehdotusta, joka koskee keskinäistä turvallisuuspoliittista solidaarisuusjulistusta. Se perustuu hänen mukaansa maiden tarpeelle tietää täsmälleen, mitä ne voivat odottaa tässä suhteessa muilta.

– On selvää, että Pohjoismaat ovat tarvittaessa solidaarisia toisilleen, eikä sitä varten tarvita erityistä solidaarisuuslausekketta, Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan jäsen Åsa Lindestam (sd) totesi.

Erkki Tuomiojan mielestä asiaa tulee tarkastella eurooppalaisessa asiayhteydessä. Hän kyseenalaisti pohjoismaisen solidaarisuusjulistuksen tuottaman lisäarvon, koska viidestä Pohjoismaasta kolme on mukana EU:ssa. Rolf Gunnarsson puolestaan kommentoi ehdotusta viittaamalla hallituksen puolustuspoliittiseen esitykseen, jossa todetaan, että Ruotsi ei pysyttele toimettomana, mikäli jokin EU-maa tai Pohjoismaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi tai niitä kohtaa jokin katastrofi. Gunnarsson kuvaili Pohjoismaiden ulko- ja puolustuspoliittista yhteistyötä käsittelevää raporttia sytytysnesteeksi korostaen, että yhteistyövauhtia on nyt kiihdytettävä, jotta päästäisiin eteenpäin.

– Hänen mukaansa mailla on selkeä tahtotila yhteistyön tekemiseksi konkreettisten ehdotusten mukaisesti, mutta ylhäältä tulevat poliittiset päätökset puuttuvat.

Aamukokouksen järjestivät Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunta, Ruotsin ulkopoliittinen instituutti ja Ruotsin Norden i Fokus.