Pessimismiä EU:n uuden kalastuspolitiikan kynnyksellä
Hyvin toimivan kalastuspolitiikan luominen EU:lle on suuri haaste. Nykyisessä yhteisessä kalastuspolitiikassa on niin monia puutteita, että on vaikeaa olla olematta pessimistinen. Näin toteaa EU:n kalastuspolitiikan asiantuntija, Ålborgin yliopiston professori Jesper Raakjær. Hän puhui Islannissa torstaista perjantaihin pidettävässä Pohjoismaiden ministerikokouksessa, jonka yhdessä teemakeskustelussa käsiteltiin EU:n kalastuspolitiikan uudistamista.
- Valokuvaaja
- Patrik Edman
Maa- ja metsätalous- sekä kalastus- ja elintarvikeasioista vastaavat Pohjoismaiden ministerit ovat kokoontuneet Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa kesäkokoukseen Isafjörduriin Luoteis-Islantiin.
Raakjær korosti, että nykyisen kalastuspolitiikan rakenneongelmat ovat aiheuttaneet ylikalastusta, vinoutuneen tukijärjestelmän myötä muodostuneen ylimitoitetun kalastuslaivaston sekä heikkoa kannattavuutta.
Raakjær mainitsi kuitenkin tekijöitä, jotka voivat edistää kalastuspolitiikan tehostamista. EU-elimet ovat paineen alla, jotta ne kykenisivät noudattamaan hyvän hallinnon periaatteita. On esitetty myös vaatimuksia vähentää kalastuspolitiikan kustannuksia, mikä edellyttää uudistuksia.
Kalastuspolitiikan alueellistaminen olisi Raakjærin mukaan tärkeä toimenpide. Tiettyjen kysymysten vastuun delegointi Brysselistä voisi myös alentaa kalastusvaltioiden Islannin ja Norjan EU-jäsenyyden kynnystä.
Ruotsin maatalousministeri Eskil Erlandsson, joka Ruotsin EU-puheenjohtajakauden myötä vastaa nyt myös EU:n kalastusasioista, totesi, että yksi ensisijaisista kysymyksistä on nimenomaan kalastuspolitiikan uudistaminen.
– Päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joihin ne vaikuttavat. Meidän täytyy päästä eroon keskeisen tason mikrohallinnosta – alueellistamisella päästään eteenpäin, Erlandsson totesi.
Hän arvosteli myös nykyistä tukijärjestelmää ja totesi suurimman osan nykyisestä tuesta viivyttävän kalastuslaivaston tarvittavaa vähentämistä.
Keskusteluun osallistui Raakjærin ja Pohjoismaiden ministerien lisäksi myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Ásgrímsson sekä EU-komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston johtaja Reinhard Priebe.
– Tiedämme, että EU:n kalastushallinto on monimutkainen ja edellyttää hajauttamista. Mutta ennen organisaation käsittelemistä meidän tulee pohtia, mitä kysymyksiä voidaan hajauttaa, Priebe totesi.
Euroopan toinen suuri ongelma on saaliin poisheitto eli ei-toivotun kalan heitto takaisin veteen.
– Kalaa menee hukkaan valtavia määriä poisheiton takia. EU:n kalastuspolitiikassa tulisi olla kalan poisheittoa koskeva kielto, Norjan kalastusministeri Helga Pedersen totesi.
Tanskan elintarvikeministeri Eva Kjer Hansen ehdotti puolestaan kalastusalusten kameravalvontaa ongelman ratkaisemiseksi.
EU-komissio esitteli keväällä vihreän kirjan yhteisestä kalastuspolitiikasta, joka voi astua voimaan vuonna 2013. Pohjoismaat aikovat Pohjoismaiden ministerineuvoston kautta vaikuttaa aktiivisesti sen muokkaamiseen. Ministerineuvosto aikoo muun muassa esitellä aktiivisesti Pohjoismaiden hyvin toimivaa kalastushallintoa EU:n inspiroimiseksi prosessissa. Pohjoismaiden kalastuksella on hyvä maine, ja maat sijoittuvat vuosi toisensa jälkeen kärkipäähän kansainvälisissä vertailuissa.
